Sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä ollut lakialoite kansanedustajan eläkelain muuttamisesta on valmisteltu syksyllä yhteistyössä puhemiehen, eduskuntaryhmien puheenjohtajien sekä eduskuntaryh-mien kanssa.
Aloite merkitsee, että nykyinen sopeutumiseläke, johon on oikeus 7 edustajavuoden jälkeen, muuttuu määräaikaiseksi sopeutumisrahaksi. Valiokunta piti lakialoitteessa ehdotettua muutosta kannatettavana. Sopeutumisrahan määräaikaisuus on saman suuntainen yleisen eläkepolitiikan työhön kannustavien linjausten kanssa ja tästä syystä perusteltu. Muissakin eläkejärjestelmissä on pyritty luopumaan sellaisista eläkemuodoista, jotka mahdollistavat varhaisen eläkkeelle jäämisen.
Sopeutumisrahan saaminen edellyttää, että on toiminut kansanedustajana vähintään 3 vuotta. Sopeutumisrahan kesto ja taso puolestaan riippuvat edustajakauden pituudesta sekä saaduista palkkioista. Kuten mietinnössä todetaan, sopeutumisrahan minimimäärä on 28 prosenttia edustajanpalkkiosta eli nykyisestä palkkiosta laskettuna noin 1 750 euroa. Jos edustaja sopeutumisrahalle jäädessään saa jostain toisesta järjestelmästä ansioeläkettä, se yhteensovitetaan sopeutumisrahan kanssa. Lisäksi sopeutumisrahaa vähentävät täysimääräisesti niin ansio- kuin pää-omatulotkin. (Hälinää)
Pääomatulojen huomioiminen on tämän tyyppisten etuuksien ja ainakin eläkkeiden toimeenpanijoille uusi asia ja tulee toimeenpanossa edellyttämään tietojen keruuta tuloista myös jälkikäteen.
Sopeutumisrahan kesto määräytyy edustajantoimen pituuden perusteella ja on edustajavuosista riippuen 1, 2 tai 3 vuotta. Sopeutumisrahalle jäävän pitkään edustajana toimineen tulee olla iältään vähintään 56-vuotias ja yhden kauden edustajana toimineen vähintään 58-vuotias, jotta hän olisi oikeutettu sopeutumisrahaan tätä pidemmäksi ajaksi eli eläkkeelle jäämiseensä saakka. Kansanedustajain vanhuuseläkkeen ikärajana säilyy 65 vuotta. Valiokunta toteaa, että kokonaisuutena tarkastellen uudistus merkitseekin heikennystä edustajantoimen jälkeiseen toimeentuloturvaan.
Lakialoitteen valiokuntakäsittelyssä tuli esiin, että uudistuksella on heijastusvaikutuksia myös muuhun sosiaaliturvalainsäädäntöön, joita ei aloitteen lyhyessä valmisteluajassa ole voitu ottaa huomioon. Kun eläke muuttuu sopeutumisrahaksi, joka ei rinnastu eläkkeeseen eikä suoraan työttömyyskorvaukseen eikä ehkä kultaiseen kädenpuristukseenkaan, voi muita sosiaalietuuksia tai eläkkeitä myönnettäessä käytännön ratkaisutoiminnassa syntyä tulkintaepäselvyyttä etuuden huomioon ottamisesta. Tästä syystä valiokunta toteaakin, että erikseen on selvitettävä uuden etuuden mahdollinen huomioon ottaminen niin sairauspäivärahojen, vanhempainrahojen, vammaisetuuksien kuin perhe- ja työkyvyttömyyseläkkeen määrittelyssä.
Lakia tullaan soveltamaan ensimmäisen kerran vasta vuonna 2015, koska laki koskee edustajia, jotka valitaan ensimmäisen kerran tänä vuonna pidettävissä eduskuntavaaleissa.
Valiokunnan mietintö on yksimielinen, ja valiokunta ehdottaa mietinnössään lähinnä lakiteknisiä tarkennuksia lakiehdotukseen.