Edelliseen puheenvuoroon voi yhtyä. Itse jo tuossa käytin aikaisemmin tästä samasta aiheesta edellisen pykälän kohdalla puheenvuoron, koska nipussa on kaikki aloitteet käsittelyssä.
Mutta tähän tarveharkinnan poistamiseen. Pitäisi tehdä semmoinen vertailulaskelma. Niin kuin täällä itse totesin ja ed. Mustajärvi totesi, tämmöisiä teknisiä eroja tapahtuu. On tämmöinen lume-ero, hän taisi sanoa tätä. Pitäisi tehdä semmoinen nimetön tiedustelu, miten paljon niitä mahtaa olla, jolloin katsotaan, mitä se tekee lisäkustannusta asumistukien puolella. Kumminkin tunnen monta tapausta, joissa on useampi lapsi ja äiti lähtee lapsien kanssa erilleen, hän saa yksinhuoltajalisät ja kaikki tämän tyyppiset hommelit. Se kun laskettaisiin yhteen, mitä se maksaa kokonaisuutena, niin minä väitän, että voi olla, että se toinen puoli korvaa sen kokonaan, että tämä olisi täysin nollasummapeliä.
Toisaalta sitten tässä tuli esille se, jotta kenelle se on vaikeata. Esimerkkinä vaan tapaus, se nyt ei ole hyvä esimerkki, mutta erään mieshenkilön, joka on tämmöiseen loukkuun pudonnut, vaimo sattui olemaan sairaanhoitaja ja tämä mies oli jäänyt työttömäksi. Sairaanhoitajan palkka on juuri sen suuruinen, jotta se mies ei saanut työmarkkinatukea muuta kuin että muutama kymmenen senttiä maksettiin hänelle päivää kohti. Kaveri oli kova tupakkamies. Hän sanoi, että hän joutuu pummaamaan tupakat kavereilta. No, se tupakointihan ei ole mitenkään hyväksyttävää, että sinällään hyvä, jos se jäisi pois, mutta kun sekään ei auttanut siinä tilanteessa, niin hän kysyi, jotta onko tämä ihmisarvoista elämää, pitääkö hänen ottaa vaimostaan ero sen takia, että hän saa omat tupakkarahat. Minä kehoitin kyllä lopettamaan sen tupakoinnin. En tiedä, joko se nyt on toteutunut.