Ed. Pertti Salovaaran lakialoite jo silloin, kun se on jätetty, sai voimakasta julkisuutta aikaan, ja olen todennut, kun olen seurannut myöskin sanomalehdistöä, että aika paljon myöskin ihan tietoisia tai tiedostamattomia väärinkäsityksiä. Se johtuu tietenkin sellaisesta asiasta, että kyllähän jokaisella meistä on sellainen käsitys, että hitaasti ajaminen ja liikenneturvallisuus kuuluvat yhteen.
Samoin on hyvin paljon julkisuudessa keskusteltu siitä, eivätkö törkeät rattijuopumukset, törkeät ylinopeudet ja ylinopeudet olisi sellaisia, joihin pitäisi ensisijaisesti puuttua. Muistutan vaan sen verran, että näistä kaikista, törkeistä rattijuopumuksista, rattijuopumuksista ja muista, on säädetty rikoslaissa ja tieliikennelaissa jo nyt. Niihin ei ole haluttu puuttua.
Jos oikein tarkkoja ollaan, niin ed. Salovaaran lakialoite ei muuta kovinkaan paljon nykyistä oikeuskäytäntöä. Jos katsotte nykyistä lainsäädäntöä ja tätä, mitä esitetään, niin aiheettoman hitaasti ajamiseen halutaan molemmissa puuttua, nykyisessä laissa ja tässäkin esityksessä. Mutta monelle kansalaiselle ja kansanedustajalle ei ole tietenkään selvää ensinnäkään se, mitä ed. Pulliainen täällä kertoi, mikä on tilannenopeus. Se tarkoittaa sitä, että täytyy sovittaa oma ajonopeutensa sellaiseksi, että pystyy kaikissa ennalta-arvattavissa tilanteissa hallitsemaan ajoneuvonsa ja sovittamaan ajonopeuden siten, että pystyy tarpeeksi nopeasti pysäyttämään, jarruttamaan, väistämään. Monella suomalaisella on vaan sellainen käsitys, että aina kun liikennemerkissä on satanen, niin käytetään satasta, on sitten kesä tai talvi tai tulee lunta tai sadetta tai jotakin muuta. Tällöin jo syyllistytään huonolla kelillä tilannenopeuden noudattamatta jättämiseen, jos liukkaalla kelillä sateessa ajetaan satasen nopeusrajoitusalueella sataa ja kitka edellyttäisi esimerkiksi 70 kilometrin tuntinopeutta.
Olen ymmärtänyt niin, että ed. Salovaara on tietenkin liikennetoimittajana ollut paljon tekemisissä henkilöiden kanssa, jotka ajavat paljon tiellä, ovat ammattikäyttäjiä. Ammattikäyttäjien kritiikki usein on myöskin liikennettä valvovalle poliisimiehelle, että miksette te puutu, olen ajanut juuri esimerkiksi satasen nopeusalueella kuuttakymppiä, kun joku hidasteli siellä ja veti jonoa eikä ohituksia voitu turvallisesti suorittaa. Hän haluaa tällä alinopeuden käsitteellä nimenomaan tuoda sen seikan esiin, mikä on todettu Ruotsissa ja Saksassa hyvin toimivaksi. Jokainen meistä, joka on ajanut näissä maissa, niin Ruotsissa kuin Saksassa, voi todeta, että siellä autoilijoitten huomaavaisuus, jos he ajavat muuta liikennevirtaa hitaammin, on huomattavasti parempi kuin Suomessa. Siellä siirrytään pientareelle, väistetään, näytetään suuntamerkillä, että nyt minä ajan jatkuvasti muuta liikennettä hitaammin, menkää ohitse. Mutta meillä suomalaisilla on joskus sellainen käsitys, että kun minä nyt ajan tässä vain kuuttakymppiä, niin minä ajan kuuttakymppiä ja minun ajamiseeni ei kuukaan puutu.
Tämä on se pointti, mitä minun ymmärtääkseni ed. Salovaara tässä ajaa, ja se on sinänsä ihan kannatettava, koska jos liikennevirrat … Toivottavasti kaikilla on käsitys siitä, mikä on liikennevirta. Liikennevirta näkyy hyvin usein viikonloppuisin täältä Pääkaupunkiseudulta, kun lähdetään tuonne mökille ja on tuhansia ajoneuvoja tunnissa samalla tiellä molempiin suuntiin. Ohitukset ovat vaarallisia, ne ovat aina kriisitilanteita liikenteessä silloin, kun liikenteessä on paljon väkeä. Alinopeuden käsitettä minun mielestäni ei voida edes soveltaakaan missään hitaasti tai vähän liikennöidyllä tiellä, missä muutama kymmenen ajoneuvoa liikkuu päivisin. Eihän siellä ole olemassa edes liikennevirtaa, jota haitata ja, johon alinopeus-käsitettä pitää soveltaa.
Eli kysymys on lähinnä sellaisesta ruuhkatilanteessa, esimerkiksi jos on paljon ajoneuvoja ja ohituksen tarve olisi hyvä. Sen johdosta sanoisin, että ilman muuta on turvallisempaa, että liikennevirrat liikkuvat samaa nopeutta, menevät ne sitten satasen alueella sataa taikka kahdeksaakymppiä, menevät samaa nopeutta: ei ole jarruttamisen tarvetta, ei ole ohittamisen tarvetta, ei tule niitä vaaratilanteita. Tämän pitäisi olla normaali käytäntö suomalaisessa liikenteessä, mutta jostain syystä se vain ei ole.
En usko, että tämäkään lakialoite toteutuessaan muuttaisi oikeuskäytäntöä poliisin osalta, koska on hyvin vaikea vanhukselle, vammaiselle tai kokemattomalle kuljettajalle sanoa tästä silloin, kun hän perustelee näillä näkökohdilla, että hän ajaa aina näin hiljaa, koska hän pelkää ajaa muutenkin liikenteessä. Silloin ehkä ojennetaan ja sanotaan, että voisit silloin tällöin pysähtyä vaikka levähdyspaikalle tien sivuun ja päästää ajoneuvojonot takaasi pois, koska sinun ajotapasi aiheuttaa huomattavasti ohitustarvetta. Kun esimerkiksi on huono keli talvella ja on keskellä semmoinen lumikaista, joka sinänsä jo tekee ohittamisesta vaarallisen, niin pystytään ohituksia välttämään, kun ollaan kohteliaita liikenteessä. Jos joku sitten siitä huolimatta, jos tämä laki olisi voimassa, sanoo sille virkamiehelle, että minä en piittaa muista mitään, minä ajan edelleen sitä nopeutta, mitä minä olen nyt päättänyt ajaa, niin silloin voidaan sanoa, että jos et sinä nyt neuvosta ja kehotuksesta ja käskystäkään ojennu, niin voidaan kirjoittaa esimerkiksi rikesakko, kun ei noudattanut tätä muitten huomioonottamista.
Eli minä halusin tämän puheenvuoron tulla pitämään täältä puhujakorokkeelta, kun olen näin pitkän aikaa, 18 vuotta, ollut liikenteessä mukana, ja kertoa valvojan näkökulman. Tämä ei ole meillä liikenteessä kaikkein pahin ongelma, mutta silloin, kun liikennettä on paljon, silloin kun se aiheuttaa ohittamistarvetta, niin on luonnollista, että olisi hyvä, että poliisi voisi tehokkaammin puuttua sellaisiin ajotapoihin, jotka ovat omiaan aiheuttamaan vaaraa muille tiellä liikkujille. Nyt siihen on puututtu varmasti neuvoin ja kehoituksin ja käskyin, mutta en tiedä kyllä, että liian hitaasta ajamisesta olisi sakotettu. Ei ole minun tietooni tullut. Monet virkamiehet sanovat, että on vähän vaikeaa tällä nykyisellä tieliikennelain pykälällä siihen puuttua, kun siinä ei selkeästi ole otettu kantaa tähän alinopeuteen, joka on aivan eri asia kuin hitaasti ajaminen.
Sanoisin näin, että jos tämä lakialoite nyt ei tule hyväksytyksi, ei tässä kuinkaan käy. Mutta varmasti ed. Salovaara on tällaisella aika erikoisellakin lakialoitteella saanut hyvin positiivista keskustelua liikenteen turvallisuudesta, myöskin sellaista keskustelua, että täytyy myöskin ottaa huomioon muut tielläliikkujat ja pyrkiä minimoimaan ne haitat, mitä esimerkiksi ruuhkaliikenteessä aiheutetaan muille tielläliikkujille.
Aivan lopuksi vielä sen sanoisin, että Ruotsi on naapurimaa, jossa on keliolosuhteet suurin piirtein saman tyyppiset, mitä ne ovat Suomessa. Liikennevirrat saattavat olla kaupunkien ympäristössä jonkin verran vielä vilkkaamat kuin meillä, mutta Ruotsissa tienpitäjä on tullut vahvasti mukaan tähän huomaavaisuuskäytäntöön. Ruotsissa vilkkaasti liikennöidyt tiet on suunniteltu niin, että siellä on helppo mahdollisuus myöskin väistää pientareelle ja antaa selkeästi tietä takaa tuleville, nopeammin kulkeville ajoneuvoille. Suomen tiet eivät läheskään aina mahdollista tätä kohteliaisuutta, valitettavasti.