Vakuututulla on oikeus saada työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi Kansaneläkelaitoksen järjestämää tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta, jos asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma todennäköisesti aiheuttaa sellaisen uhkan, että vakuutettu tulee työkyvyttömäksi, taikka kun vakuutetun työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien on katsottava sairauden, vian tai vamman vuoksi heikentyneen.
Työkyvyttömyyden uhkalla tarkoitetaan tilannetta, jossa on todennäköistä, että vakuutetulle lähivuosina ilman ammatillista kuntoutusta tulisi myönnettäväksi työkyvyttömyyseläke, vaikka otettaisiin huomioon hoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen mahdollisuudet. Työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon vakuutetun jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja saatavissa olevalla sellaisella työllä, jonka tekemistä vakuutetulta voidaan kohtuudella edellyttää ottaen huomioon hänen koulutuksensa, aikaisempi toimintansa, ikänsä, asumisolosuhteensa ja muut näihin verrattavat seikat. Nuoren työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet, jos sairaus, vika tai vamma aiheuttaa olennaisia rajoituksia ammatin tai työn valinnassa.
Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon vakuutetun ikä, ammatti, aikaisempi toiminta, koulutus, sosiaaliset ja taloudelliset seikat sekä se, johtaako haettu kuntoutus todennäköisesti hakijan terveydentilaan sopivassa työssä jatkamiseen taikka hänen terveydentilaansa sopivaan työhön palaamiseen tai työelämään siirtymiseen. Allergian perusteella uudelleenkoulutus voidaan tietyissä tapauksissa järjestää ammatillisena kuntoutuksena, jos kuntoutuksen järjestämiselle laissa asetetut edellytykset täyttyvät.
Kansaneläkelaitoksen ammatillisena kuntoutuksena järjestetään tiettyjä laissa säädettyjä toimenpiteitä. Ammatillisena kuntoutuksena järjestetään esimerkiksi perus- ja uudelleenkoulutusta. Koulutuksen laatua ei laissa ole rajattu ja koulutus voi olla perus-, uudelleen-, jatko- tai täydennyskoulutusta. Suunnitellun koulutuksen ja ammattialan on oltava henkilön sairauden, vian tai vamman kannalta sopiva. Tavoitteena on sellainen koulutus, jolla kuntoutuja voi sijoittua työhön, jossa sairaus, vika tai vamma ei aiheuta rajoituksia tai jossa rajoitukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Kuntoutuksella tulee pyrkiä siihen, että vakuutettu saavuttaisi ammatin tai työn, joka turvaa kuntoutujan toimeentulon tai josta hän saa toimeentulonsa kannalta olennaisia lisäansioita esimerkiksi eläkkeen lisäksi.
Ammatillista kuntoutusta järjestetään Kansaneläkelaitoksen lisäksi usean muunkin järjestelmän toimesta. Työikäisten ammatillista kuntoutusta järjestävät Kansaneläkelaitoksen lisäksi muun muassa työeläkelaitokset sekä työtapaturmien ja ammattitautien osalta tapaturmavakuutuslaitokset, joiden vastuu kuntoutuksen järjestämisestä on ensisijainen. Kuntoutuksen järjestävä taho kustantaa tavallisesti kuntoutustoimenpiteiden lisäksi kuntoutuksen aikaisen toimeentuloa turvaavan etuuden, esimerkiksi kuntoutusrahan.
Työeläkelainsäädännön mukaan työkyvyttömyyden estämiseksi ja työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta järjestetään työntekijälle, jolle asianmukaisesti todettu vika, vamma tai sairaus todennäköisesti aiheuttaa työkyvyttömyyden uhkan. Työtapaturman tai ammattitaudin vuoksi entiseen ammattiin tai työhön kykenemättömäksi tulleelle työntekijälle korvataan puolestaan lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta uudelleenkoulutus työhön tai ammattiin, josta hän voi saada pääasiallisen toimeentulonsa. Kuntoutustarvetta arvioitaessa otetaan huomioon mm. kuntoutujan ikä, aikaisempi koulutus ja toiminta, vammasta aiheutuvat rajoitukset sekä mahdollisuudet sijoittua kuntoutuksen päätyttyä työhön tai ammattiin työmarkkinoilla yleisesti noudatetuin ehdoin. Mikäli uuden työn tai ammatin ansiotaso jää uudelleenkoulutustoimenpiteistä huolimatta aikaisempaa alemmaksi, erotus korvataan tapaturmaeläkkeellä.
Kaikissa järjestelmissä kuntoutuksen on perustettava lääketieteellisesti todettuun sairauteen, vikaan tai vammaan. Kuntoutuksella on tarkoitus ehkäistä työelämästä syrjäytymisen riskiä. Uuteen työhön kuntoutettu voi saada uudelleen ammatillista kuntoutusta, jos hän uudessa työssään täyttää terveydentilansa perusteella etuuslaissa määritellyt kuntoutuksen myöntämisen edellytykset. Muussa tapauksessa hänellä ei ole erityistä kuntoutuksen tarvetta ja hän kuuluu normaalien aikuisopintoja tukevien järjestelmien piiriin. Näin siis esimerkiksi allergian vuoksi alaa vaihtaneiden jatkotutkintoja tuetaan yleisillä koulutuksen aikaisilla toimeentulotukijärjestelmillä.
Yleisiä koulutuksen aikaisia toimeentuloa turvaavia järjestelmiä ovat opintotukilain ( 65/1994) mukainen opintotuki ja aikuiskoulutustuesta annetun lain ( 1276/2000) mukainen aikuiskoulutustuki. Opintotukijärjestelmää on pidettävä opintojen aikana ensisijaisena toimeentulon turvaavana etuusjärjestelmänä. Aikuiskoulutustuella voidaan tukea työssä olevien palkansaajien ja yrittäjien omaehtoista ammatillista koulutusta. Opetusministeriön kutsuma selvitysmies käsitteli antamassaan selvityksessä (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2003:25) aikuisopiskelun taloudellisten edellytysten parantamista. Selvitys sisältää ehdotuksia toimenpiteistä aikuisopiskelijan toimeentulon takaamiseksi riittävänä, kattavana ja kannustavana. Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää parhaillaan hallinnonalaansa kuuluvia selvitysmiehen ehdotuksia. Tavoitteena on tehdä ehdotukset aikuisopiskelun taloudellisten edellytysten parantamista koskeviksi toimenpiteiksi.