EU:n nimisuojajärjestelmän tarkoitus on suojata elintarvikkeita ja maataloustuotteita vakiintuneen nimen väärinkäytöltä ja huokeammilta väärennöksiltä. Nimisuojan tarkoituksena on myös lisätä nimisuojattujen tuotteiden tunnettuutta ja helpottaa niiden markkinointia. Suoja koskee yleensä tuotteita, joita on valmistettu tai tuotettu perinteisesti tietyllä alueella tai tietyllä valmistusmenetelmällä useamman sukupolven ajan. Kuluttajalle suojaus on tae siitä, että tuotteen raaka-aineet ja valmistusmenetelmä tunnetaan.
Suojausjärjestelmiä on kolme erilaista. Näistä kaksi, suojattu alkuperänimitys (SAN) ja suojattu maantieteellinen merkintä (SMM), suojaa tuotteen valmistamisen ja/tai tuotannon sen perinteisellä maantieteellisellä alueella. Kolmas järjestelmä, aito perinteinen tuote (APT), suojaa tuotteen perinteisen valmistusmenetelmän.
Nimisuojajärjestelmä on ollut käytössä EU:ssa jo vuodesta 1992. Järjestelmässä on tällä hetkellä yli 1 200 rekisteröityä nimisuojan saanutta elintarviketta tai maataloustuotetta. Näistä valtaosa on Etelä-Euroopan maista, ja esimerkiksi Italialla on lähes 270 rekisteröityä tuotetta. Nimisuojajärjestelmässä on tällä hetkellä kymmenen suomalaista tuotetta. Ruotsilla näitä on seitsemän ja Tanskalla vain kuusi. Pohjoismaista Suomella on siis eniten rekisteröityjä nimisuojatuotteita.
Nimisuojasta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1151/2012. Tämän niin kutsutun laatujärjestelmäasetuksen mukaan jokaisen nimisuojahakemuksen takana on oltava toimijoista koostuva hakijaryhmittymä eli useampi tuottaja yhdessä tai näitä edustava järjestö tai organisaatio. Maa- ja metsätalousministeriö ei voi toimia nimisuojaa hakevana tahona.
Nimisuojauksen hakeminen on pitkä prosessi, johon tarvitaan ensinnä hakijatahon yhteisymmärrys siitä, mitä kolmesta nimisuojasta haetaan sekä mille tuotteelle ja nimelle hakemus kohdistetaan. Hakijataholla tulisi olla koko kentän kannatus hakemukselle. Maa- ja metsätalousministeriö neuvoo hakijatahoja tiedossaan olevien nimisuojahakemusten teossa. Hakemuksia on tälläkin hetkellä ministeriön tietojen mukaan valmisteilla useiden ruokien ja juomien osalta. Ministeriö kommentoi hakemusluonnoksia ja neuvoo, mitä osioita hakemuksessa kannattaa vielä tarkentaa ja mitä tulisi vielä lisätä. Näin pyritään välttämään sekä hakijatahon että viranomaisen turhaa työtä.
Kun hakemusluonnos on jo pitkällä, pyytää maa- ja metsätalousministeriö Euroopan komissiolta alustavia kommentteja hakemuksesta ja välittää saadut kommentit hakijataholle. Tällä varmistetaan, että hakemus on myös komission edellytysten mukainen ja että nimisuojaus on mahdollinen. Hakemusluonnosten läpikäynti varmistaa sen, että hakemuksen tullessa vireille se täyttää kaikki hakemisen edellytykset ja hakemusprosessin viranomaistyö voidaan aloittaa välittömästi. Tällä hetkellä ministeriön kirjaamossa ei ole avoinna olevia nimisuojahakemuksia.
Kun EU:n laatujärjestelmäasetuksen edellytykset täyttämä hakemus saapuu kirjaamoon, maa- ja metsätalousministeriö aloittaa kansallisen vastaväitemenettelyn mahdollisimman pian. Vastaväitteitä voivat esittää luonnolliset ja oikeushenkilöt, joiden oikeutettua etua asia koskee. Kansallisen vastaväitemenettelyn jälkeen ja myönteisen päätöksen saatuaan hakemus siirtyy EU-komission käsiteltäväksi.
Maa- ja metsätalousminiteriö pyrkii omalta osaltaan nopeuttamaan hakemusten käsittelyä. Elintarvikelain muutoksen (881/2014) johdosta nimisuojahakemusten käsittely siirtyy 1.1.2015 alkaen Maaseutuvirastolle. Hakemukset käsittelee Maaseutuviraston hankekehittäjä, jolla on vastuullaan myös kansallisen ruokaketjun toiminnan kehittäminen ja EU-osarahoitteinen maataloustuotteiden tiedotus ja menekinedistäminen. Näin hakijataho voi samalla saada tietoa ja kannustusta tuotteensa esilletuomiseen. EU-osarahoitteisessa menekinedistämisessä etusijalla ovat laatutuotteet eli nimisuojauksen saaneet tuotteet. Vaikka hakemukset osoitetaan Maaseutuvirastoon, on maa- ja metsätalousministeriö edelleen yhteystaho Euroopan komissioon ja näin mukana hakemusprosessissa.
Maa- ja metsätalousministeriö on pyrkinyt edesauttamaan nimisuojatuotteiden hakijatahoja myös rahoittamiensa hankkeiden kautta. Syksyn 2014 kansallisen ruokaketjun kehittämisen (mom. 30.20.47) hankkeiden haun painoalueissa Ruuan ja ruuantekijöiden arvostaminen toisena kohtana oli Edistetään elintarviketalouden osaamista, ruokakasvatusta ja ruokakulttuuria (mm. luonnontuotteet ja nimisuojatuotteet). Aiemmin kansallisen menekinedistämisen hankehauissa on ollut haussa neuvonta/ohjeistushanke, jolla edistetään EU-yhteisrahoitteisten menekinedistämisohjelmien tuntemusta ja hakemusmenettelyjen osaamista. Esimerkiksi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa on ollut käynnissä EU:n nimisuojajärjestelmä tutuksi -hanke.
Maa- ja metsätalousministeriössä on toiminut vuodesta 2008 lähtien Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden nimisuojatyöryhmä, jonka tehtävänä on seurata nimisuojakenttää, kommentoida suojattuja maantieteellisiä merkintöjä ja alkuperänimityksiä käsittelevässä pysyvässä komiteassa käsiteltäviä asioita ja tehdä ehdotuksia järjestelmän kehittämisestä. Työryhmässä on edustettuna hakijatahoja, edunvalvojia ja viranomaisia.
EU-komissio on tänä syksynä aloittanut selvityksen maatalous- ja alkoholituotteiden nimisuojajärjestelmien yksinkertaistamisesta ja hakumenettelyjen yhtenäistämisestä. Maa- ja metsätalousministeriö omalla panoksellaan tuo Suomen kantana esiin hakemusten käsittelyn yksinkertaistamisen ja yhtenäistämisen tarpeen ja lisäksi ministeriö aikoo selkeyttää hakuohjeistuksensa, mahdollisuuksien mukaan myös visuaalisin keinoin.