Sosiaali- ja terveysministeriö on kuullut kysymyksen johdosta Työterveyslaitosta. Sieltä saatujen tietojen mukaan altistuskokeiden tekeminen homesieniuutteilla ei ole ollut Suomessa kiellettyä. Kysymyksessä tarkoitettaneen ”kiellolla” maanviljelijöiden homepölykeuhkosairauden tutkimuksia. Näistä homesieniuutteilla tehdyistä altistuskokeista luovuttiin 1980-luvun lopussa tarpeettomina, koska homepölykeuhkon diagnoosi pystytään varmentamaan myös muilla menetelmillä. Nämä tutkimukset on pidettävä erillään kosteusvauriohomeille altistuneiden työntekijöiden tutkimuksista, joita Työterveyslaitos ja jotkut keuhkoklinikat asianmukaisin menetelmin edelleen tekevät henkilöillä, joilla epäillään kosteusvauriohomeiden aiheuttamaa ammattinuhaa tai ammattiastmaa eikä homepölykeuhkoa. Altistuskoetta ei enää tehdä, jos kosteusvauriorakennuksessa altistuneen työntekijän oireet viittaavat homepölykeuhkoon.
Sen sijaan ammattiastma- ja ammattinuhaepäilyssä on edelleen syytä käyttää keuhkoputkialtistuskoetta kaupallisilla homesieniuutteilla. Mikäli työntekijä on altistunut ja herkistynyt näille homeille, altistuskokeen tulos on yleensä selvä ja johtaa oikeaan diagnoosiin. Tutkimuksesta ei tässä tilanteessa aiheudu potilaalle terveydellistä haittaa, joka olisi merkittävämpi kuin altistumisen jatkuminen homeille omalla työpaikalla. Kaupallisten testiuutteiden määrä on rajallinen. Se rajoittaa testien tekemistä Työterveyslaitoksen ammattitautien poliklinikalla ja sairaaloiden keuhkoklinikoilla.
Kysymyksessä viitataan kolmeen saatavilla olevaan kaupalliseen homesienilajiin sekä toisaalta yli kymmeneen homesienilajiin, joita kosteus- ja homevauriorakennuksista löydetään mutta, joita ei ole kaupallisesti saatavilla altistuskokeisiin. Kosteusvauriohomesieniä ja bakteereita, joilla on todennäköisesti merkitystä oireiden ja sairauksien synnyssä, on todellisuudessa kuitenkin useita kymmeniä ellei peräti satoja. Tästä johtuen kosteusvauriohomeille altistuneiden henkilöiden työperäisten sairauksien tutkiminen onkin hyvin haasteellista ja vaatii lisää lääketieteellistä tutkimustietoa.
Kysymyksen mukaan vain Suomessa ja Kanadassa käytetään altistuskokeita homeille altistuneilla potilailla työperäisen sairauden toteamiseksi. Työterveyslaitoksen mukaan tämä johtuu pitkälti siitä, että näissä maissa työperäisten hengityselinsairauksien tutkimus on todennäköisesti pisimmällä ja tutkimuksella on pitkät perinteet. Syy muiden maiden poikkeavaan käytäntöön ei ole se, että homealtistuskokeeseen liittyisi merkittävä terveydellinen riski.
Suomi on ollut edeltäjäkävijä kosteusvauriohomeiden tutkimuksissa. Maassamme on yksi parhaimmista ja luotettavimmista tutkimuskäytännöistä altistuneiden potilaiden tutkimuksessa. Tämä käy ilmi lukuisista tieteellisistä tutkimusraporteista, joita maastamme on julkaistu viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Kysymyksessä tuodaan esille vaihtoehtona altistuskokeille keuhkojen huippuvirtauskoe. Sillä tarkoitettaneen keuhkojen PEF-mittausta. Menetelmää pidetään Työterveyslaitoksen mukaan myös kosteusvauriohomeille altistuneiden tutkimuksissa yhtenä hyvänä vaihtoehtona.
Ministeri Sinikka Mönkäre asetti jo vuonna 1996 selvitysmiehet (professorit Haahtela ja Reijula) arvioimaan kosteusvauriohomeiden aiheuttaman ongelman ratkaisukeinoja. Selvitystyön tulokset ovat johtaneet merkittäviin korjauksiin potilaiden tutkimisessa ja hoidossa. Sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta Työterveyslaitos laati lisäksi ohjeiston hyväksi käytännöksi kosteusvauriohomeille altistuneiden työntekijöiden ammattitautitutkimuksissa. Työterveyslaitos järjesti jo 1990-luvun lopulla niin sanotun Majvikin konsensuskokouksen. Sen tuloksena maassamme on noudatettu yhtenäisiä tutkimuskäytäntöjä kosteusvauriohomeille altistuneiden tutkimuksissa. Majvikin konsensuskokous järjestettiin uudelleen kevään 2006 aikana. Tarkennetut ja päivitetyt ohjeet kosteusvauriohomerakennusten tutkimiseksi ja niissä oireilevien henkilöiden tutkimiseksi julkistettaneen vuoden 2007 alkupuolella.
Työterveyslaitoksella on parhaillaan käynnissä laaja Työsuojelurahaston rahoittama tutkimusprojekti. Sen yhteydessä käydään läpi viime vuosikymmenen aikana Työterveyslaitoksella tutkittujen, kosteusvauriorakennuksissa altistuneiden potilaiden tietoja. Tutkimusten tulosten perusteella saataneen nykyistäkin selkeämmät tutkimus- ja hoitolinjat näiden potilaiden tutkimiseksi. Työterveyslaitoksella ja Kansanterveyslaitoksella on lisäksi käynnissä joukko tutkimusprojekteja, joissa selvitetään homeille altistuneiden potilaiden sairauksien syntymekanismeja ja hengitysteiden tulehdusvasteiden yksityiskohtia. Tulokset auttavat kehittämään uusia tutkimusmenetelmiä tämän sairauden tutkimuksiin tulevina vuosina.
Ammattitautivakuutusjärjestelmä on syyperusteinen sosiaalivakuutusjärjestelmä. Ammattitautikorvaus edellyttää, että työntekijällä voidaan lääketieteellisesti hyväksytyin perustein todeta sairaus, joka on todennäköisesti pääasiallisesti työssä tapahtuneen homealtistuksen aiheuttama. Homesairauksien korvauskäytännössä hyväksytään nykyisin ammattiastmadiagnoosi ilman altistuskoetulosta, mikäli esimerkiksi työpaikalla tehdyn PEF-seurannan tulos viittaa selkeään oireiluun ja puhalluskokeissa näkyy poikkeava löydös. Lisäksi edellytetään yleensä, että muutkin potilaan testit, kuten vasta-ainemääritykset tukevat astmadiagnoosia. Mikäli syy-yhteyttä työhön ei voida osoittaa, kosteushomesairauteen sairastunut kuuluu työ- ja kansaeläkejärjestelmän piiriin.
Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistämässä tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön kehittämiseksi työryhmätyön, johon osallistuisivat työelämän osapuolet ja vakuutusjärjestelmä. Tarkoituksena on, että työryhmä laatisi vakuutusperiaate huomioon ottaen ehdotukset tapaturmavakuutuslainsäädännön rakenteen ja sisällön uudistamiseksi. Työryhmän olisi myös arvioitava, vastaako nykyinen tapaturmavakuutuslainsäädäntö työelämän muuttuneita olosuhteita. Kysymyksessä esitetty ongelma on mahdollista ottaa esille tämän työryhmätyön yhteydessä.