Kosteus- ja mikrobivaurioituneet rakennukset ovat Suomessa yleinen ongelma. Kosteusvaurion yhteydessä voidaan altistua kymmenille eri mikrobeille sekä kosteuden vaikutuksesta rakenteista vapautuville kemikaaleille. Näistä altisteista aiheutuva oireilu on yleistä, mutta spesifit sairaudet ovat harvinaisia. Kosteusvauriomikrobien tiedetään aiheuttavan ammattitautina astmaa, allergista nuhaa, allergista alveoliittia (homepölykeuhko) ja orgaanisen pölyn aiheuttamaa toksista oireyhtymää (organic dust toxic syndrome, ODTS). Astma on näistä yleisin kosteusvauriomikrobien aiheuttama sairaus. Allerginen alveoliitti on hyvin harvinainen homealtistuksen aiheuttama sairaus.
Em. sairauksien diagnostiset menetelmät ovat valitettavasti puutteellisia. Allergiatestejä on vain muutamia ja altistusuutteita vain yksi. Ongelman haasteellisuudesta johtuen homesairauksien diagnoosista ja hoidosta on julkaistu kansallinen suositus, ns. Majvik-suositus, joka on hiljattain uusittu ja julkaistaan pian. Koska hometaloissa altistutaan monille mikrobeille ja syntyviä sairauksia on useita erilaisia, näiden ammattitautitapausten diagnosoinnissa ja korvauskäytännössä on ollut vaikeuksia. Yksi ongelma on, että vakuutusyhtiöt edellyttävät spesifejä altistustestejä, vaikka niiden luotettavuudessa on puutteita. Niiden suorittamatta jättäminen kuitenkin johtaisi ammattitaudin hylkäämiseen. Spesifistä keuhkoputkialtistustestiä on tähän asti pidetty varmimpana tapana todeta ammattiastma. Sitä käytetään edelleen astman diagnostiikassa, mutta uudessa Majvik II -suosituksessa ehdotetaan uudenlaista diagnoosikäytäntöä, joka tulevaisuudessa vähentänee huomattavasti altistuskokeiden tarvetta. Syynä ei kuitenkaan ole se, että altistuskoe vaarantaisi potilaitten terveyttä, vaan se, että työpaikalla tapahtuva hengitysarvojen pitkäaikaisseuranta kuvastaa paljon paremmin kokonaisaltistumista ja potilaan sairautta.
Näkemyksemme mukaan Työterveyslaitos ei ole altistanut potilaita kosteusvauriomikrobiuutteille väärin perustein eikä sairastuneiden terveyttää vaarantaen. Altistustestejä tehdään vain homeesta valmistetulla uutteella. Altistuksessa ei käytetä kokonaisia homeitiöitä, joka voisi aiheuttaa vaaraa alveoliittipotilaalle. Lisäksi potilaan tila tutkitaan huolellisesti ennen altistusta ja hänelle selvitetään asiaan liittyvät riskit. Erilaisia altistustestejä tehdään lähes 800 vuodessa, eikä potilaan terveyttä vaarantavia komplikaatioita ole esiintynyt. Kun ennestään homeelle herkistynyt henkilö kokeen yhteydessä saa astmareaktion, se hoidetaan lisäämällä astmalääkitystä joiksikin päiviksi. Terve, uutteelle herkistymätön henkilö ei kokeessa herkisty eikä sairastu. Altistustestit ovat siinä mielessä turvallisia, että altistustilanne on kontrolloitu, antigeenimäärä, joka potilas hengittää, on säädetty pieneksi, ja koulutettu henkilökunta on tottunut hoitamaan mahdollisia reaktioita.
Alveoliittia epäiltäessä ei altistuskokeita suoriteta. Allergisessa alveoliitissa on kansainvälisesti hyväksytyt kriteerit, jotka eivät edellytä altistuskoetta. Muutamissa tapauksissa Työterveyslaitoksen astmatutkimusten altistustestit ovat yllättäen paljastaneet alveoliitin, mutta kaikki reaktiot ovat olleet lieväasteisia eivätkä altistuskokeet ole haitanneet asianomaisten terveyttä. Nämäkin tapaukset ovat tutkittavien kannalta olleet hyödyllisiä, koska diagnoosin asettaminen on mahdollistanut oikean hoidon ja kuntoutuksen. Astma ja alveoliitti voivat esiintyä myös samalla potilaalla. Spesifinen altistuskoe alveoliittia epäiltäessä tulee kuitenkin kyseeseen ainoastaan, jos diagnoosiin ei päästä ilman altistusta ja altistetta ei ennestään pidetä allergisen alveoliitin aiheuttajana. Allergisen alveoliitin oireet, kliiniset löydökset ja keuhkojen toimintakokeiden tulokset ovat täysin erilaisia kuin astman aiheuttamat.
Eduskuntakyselyssä mainittuja hiirikokeita ei voida verrata diagnostisiin altistuskokeisiin. Kyseessä on suuri annos puhdistamattomilla uutteilla tai kokonaisilla itiöillä, joiden vaikutukset voivat olla toksisia. Laboratoriokokeita on tehty esim. myrkyllisimpiin kuuluvalla Stachybotrys chartarum-homeella.
Toistuvat kosteusvaurioiden terveysongelmien selvittämiseen liittyvät kyselyt ovat osoitus siitä, että tarvitaan avoin keskustelu ja yhteiskunnallinen sopimus siitä, mikä on riittävä näyttö ammattitaudin osoittamiseksi tapauksissa, joissa diagnoosin tekeminen on vaikeaa eikä spesifejä testejä ole käytettävissä. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) aloitteesta STM:n työterveyshuollon neuvottelukuntaan on perustettu ammattitautijaosto, jossa on edustettuna STM, Työterveyslaitos, Suomen Vakuutusyhdistysten Keskusliitto ja muita tahoja. Jaostossa voidaan käsitellä ammattitauteihin liittyviä kysymyksiä ja sopia pelisäännöistä. Myös kosteusvaurion aiheuttamia ammattitauteja tullaan käsittelemään tässä jaoksessa.