Julkisen talouden kestävyysvaje pienentää käytettävissä olevia resursseja sekä valtionhallinnossa että kaikilla hallinnonaloilla. Myös Opetushallituksen määrärahoja on jouduttu supistamaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt vuoden 2015 täydentävään talousarvioesitykseen lisäystä Opetushallituksen toimintamenomäärärahoihin. Opetus- ja kulttuuriministeriön tarkoituksena on sopia Opetushallituksen kanssa niistä toimenpiteistä, joilla Opetushallituksen tehtävät, toimintatavat ja rakenteet voidaan hallitusti sopeuttaa määrärahakehykseen vuosina 2016—2019. Käynnissä on myös selvitystyö synergiaetujen etsimiseksi Opetushallituksen, CIMOn ja ministeriön kesken.
Myös ammatillisen koulutuksen määrärahoja on jouduttu supistamaan, vaikka osaamisen ja ammattitaidon merkitys yleensä korostuu taloudellisesti niukkoina ja epävarmoina aikoina. Ammatillisen koulutuksen määrärahojen väheneminen edellyttää toimintatapojen ja rakenteiden merkittävää uudistamista sekä voimavarojen tehokkaampaa käyttöä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt useita toimenpiteitä, joilla pyritään turvaamaan ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyys, laatu ja toimintaedellytykset taloudellisten resurssien niukentuessa. Toimenpiteet liittyvät muun muassa ammatillisen koulutuksen tarjontaan, tutkintojärjestelmään, työpaikalla tapahtuvaan opiskeluun, järjestäjäverkkoon sekä rahoitukseen.
Ammatillisen peruskoulutuksen tarjontaa vuosina 2014—2016 koskevat päätökset tehtiin kesällä 2013. Ammatillisen koulutuksen tarjontaa parannettiin alueilla, joilla on eniten koulutusta tarvitsevia nuoria ja työvoiman tarvetta. Muilla alueilla koulutustarjontaa pienennettiin ikäluokkien kokoa vastaavasti, mutta kuitenkin siten, että koulutustakuun toimeenpano voidaan jatkossakin turvata. Ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta on talousarvion määrärahan puitteissa mahdollista mitoittaa siten, että koko peruskoulun päättävälle ikäluokalle voidaan tarjota paikka lukio-opintoihin tai ammatillisiin opintoihin koko maassa. Tämän lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen paikkoja voidaan tarjota myös koulutuksesta toiseen siirtyville ja ammatillista tutkintoa vailla oleville nuorille ja aikuisille.
Nuorisotakuun toimeenpanon turvaamiseksi ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteita muutettiin 1.1.2013 siten, että vailla perusasteen jälkeistä koulutuspaikkaa olevat asetettiin lisäpisteillä etusijalle koulutuspaikan jo saaneisiin nähden. Yhteishakua puolestaan muutettiin siten, että jatkossa sen kautta koulutukseen hakeutuvat vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat henkilöt. Myös tutkinnon jo suorittaneet voivat edelleen hakeutua suorittamaan ammatillista perustutkintoa, mutta heidän tulee käyttää yhteishaun sijasta muita hakuväyliä ja hakeutua ensisijaisesti näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen. Ensimmäiset tiedot uudistuneista valinnoista kertovat, että tilanne perusasteen päättävien osalta on merkittävästi parantunut.
Koulutukseen hakeutumista ja koulutuspaikkojen täysimääräistä käyttöä tehostetaan korvaamalla nykyiset useat erilliset ja päällekkäiset koulutustietopalvelut sekä haku- ja valintajärjestelmät korvataan uudella yhteisellä Opintopolku.fi-verkkopalvelulla. Opintopolusta löytyvät sekä kansalaisten että opetuksen ja koulutuksen järjestäjien palvelut esiopetukseen ilmoittautumisesta aikuiskoulutukseen asti. Palveluita otetaan käyttöön vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa uudistettiin ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku syksyllä 2013. Vuoden 2014 aikana lanseerattiin Opintopolku.fi-palvelu ja otettiin käyttöön yhteiset hakupalvelut perusopetuksen jälkeiseen valmistavaan koulutukseen. Syksyllä 2014 otetaan käyttöön aikuiskoulutuksen hakupalvelu ja keväällä 2015 ammatillisen erityisopetuksen hakupalvelu. Yhteisten hakupalvelujen kautta koulutukseen hakeutuvat saavat aiempaa helpommin tietoa koulutustarjonnasta ja vapaana olevista koulutuspaikoista, mikä osaltaan tehostaa koulutuspaikkojen käyttöä.
Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistamista koskeva laki on vahvistettu ja asetukset annettu lokakuun alussa. Opetushallitus antaa uudistetut tutkinnon perusteet loka-marraskuussa. Muutokset tulevat voimaan 1.8.2015. Lakimuutoksilla luotiin puitteet selkeämmälle ja aiempaa paremmin työelämän vaatimuksia vastaavalle tutkintorakenteelle sekä tutkintojen perusteiden uudistamiselle. Ammatillisten tutkinnot määritellään osaamisperusteisesti, ja ne muodostuvat tutkinnon osista, joiden ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet perustuvat työelämän osaamistarpeisiin ja toimintakokonaisuuksiin. Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja tutkinnon osiin perustuva rakenne tukevat joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen rakentamista, edistävät aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä ehkäisevät tarpeetonta päällekkäistä koulutusta. Lisäksi laki-, asetus- ja määräysmuutoksilla lisättiin valinnan mahdollisuuksia tutkinnoissa sekä tutkintojärjestelmää koskevan päätöksenteon nopeutta. Näiden muutosten ansiosta ammatillinen koulutus pystyy reagoimaan aiempaa ketterämmin työelämässä ja yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin.
Työpaikalla tapahtuva opiskelu on kiinteä osa kaikkea ammatillista koulutusta. Se on todettu tulokselliseksi ja motivoivaksi tavaksi hankkia työelämässä tarvittavaa ammattitaitoa sekä kehittää työelämävalmiuksia. Lisäksi työssäoppiminen tukee sujuvaa siirtymistä koulutuksesta työelämään. Se palvelee myös työelämää turvaamalla ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden ja helpottamalla uusien työntekijöiden rekrytointia, mikä on erityisen tärkeää jatkuvissa rakennemuutostilanteissa. Osana nuorisotakuun toimia opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti vuonna 2014 toimenpideohjelman nuorten työssäoppimisen ja oppisopimuskoulutuksen uudistamiseksi. Toimenpideohjelman tavoitteena on lisätä nuorten oppisopimuskoulutusta ja kehittää oppilaitosmuotoista ja oppisopimusmuotoista koulutusta yhdistäviä koulutusmalleja. Toimet on kohdennettu alle 25-vuotiaille, vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa oleville nuorille. Hankkeiden avulla saadaan tietoa siitä, millaiset toimintamallit soveltuvat suomalaiseen koulutusjärjestelmään, yhteiskuntaan ja työmarkkinoille ja millaiset toimintamallit tuottavat parhaita tuloksia.
Työelämän osaamistarpeiden muutokset ja väestön ikääntyminen asettavat kasvavia vaatimuksia ammatillisen koulutuksen laadulle, asiakaslähtöisyydelle, työelämävastaavuudelle ja järjestämisedellytyksille. Nykyinen ammatillisen koulutuksen järjestäjäkenttä on liian hajanainen pystyäkseen vastaamaan tuleviin haasteisiin. Tavoitteena on uudistaa merkittävästi ammatillisen koulutuksen rakenteita ja toimintatapoja, jotta koulutuksen vähentyvät voimavarat saadaan entistä vaikuttavampaan ja tuottavampaan käyttöön. Hallituksen sivistyspoliittisen ministerityöryhmä on hyväksynyt rakenneuudistuksen suuntaviivat. Niiden pohjalta on valmistelu lukion, ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön järjestäjäverkkoa ja järjestämislupia koskeva lakiluonnos. Lakiluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa loppuvuodesta 2014, ja uudistukset tulisivat voimaan 1.1.2017. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkko olisi jatkossa nykyistä tiiviimpi ja muodostuisi vahvoista monialaisista, koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoiman kattavista ja erikoistuneista koulutuksen järjestäjistä. Vahvat koulutuksen järjestäjät pystyvät vastaamaan joustavasti ja laadukkaasti opiskelijoiden, työelämän, muun yhteiskunnan sekä alueiden muuttuviin tarpeisiin ja turvaamaan myös koulutuksen alueellisen saavutettavuuden.
Lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamista koskeva virkamiesesitys on lausuntokierroksella samaan aikaan rakenneuudistuksia koskevan lakiesityksen kanssa. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa loppuvuodesta 2014, ja nämäkin uudistukset tulisivat voimaan 1.1.2017. Rahoitus pohjautuisi jatkossa toteutuneen kustannustason sijasta valtion talousarvion määrärahatasoon ja sisältäisi kunnan rahoitusosuuden ammatillisessa peruskoulutuksessa. Rahoitus muodostuisi perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitusosuuksista, ja se maksettaisiin ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta. Uusi rahoitusmalli tukisi nykyistä paremmin tutkintojen tavoitteita, koulutusaikojen lyhentymistä ja koulutuksen laadun parantamista.