Suomalainen sosiaaliturva perustuu pääosin vakinaiseen Suomessa asumiseen. Oikeus päästä sosiaaliturvan piiriin voi syntyä myös EU-lainsäädännön tai kansainvälisen sosiaaliturvasopimuksen kautta. Sosiaaliturvaan kuuluminen kirjallisessa kysymyksessä todetussa tilanteessa ratkaistaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain (1573/1993) 3, 3 a ja 4 §:n perusteella. Etuuskohtaisista myöntämisedellytyksistä säädetään kussakin etuuslaissa. Etuuden myöntäminen edellyttää sekä asumisedellytyksen että etuuskohtaisten myöntämisedellytysten täyttämistä. Terroristijärjestöön kuuluminen Syyriassa tai muualla ei ole peruste lakkauttaa Kelan myöntämien sosiaalietuuksien maksamista tällaiseen toimintaan osallistuvalta, tai hänen mukanaan ulkomailla oleskelevilta perheenjäseniltä.
Tilapäinen, lyhytaikainen oleskelu ulkomailla EU-alueen ulkopuolella ei vaikuta sosiaaliturvaan kuulumiseen. Suomessa asuva kuuluu ulkomailla oleskellessaan edelleen Suomen sosiaaliturvaan, kun ulkomailla oleskelun voidaan arvioida kestävän enintään yhden vuoden. Jos ulkomaille lähdettäessä voidaan todeta oleskelun kestävän yli vuoden, päättyy oikeus sosiaaliturvaan heti maasta muuttoon. Jos Suomeen paluun katsotaan tapahtuvan vuoden kuluessa, jatkuu etuuksien maksu pääsääntöisesti kuten jos henkilö oleskelisi Suomessa. Jos myöhemmin ulkomailla oleskelun aikana todetaan, että paluu Suomeen ei tule tapahtumaan yhden vuoden kuluessa, päättyy oikeus sosiaaliturvaan tällaisen olosuhdemuutoksen myötä.
Jotta Kela voisi arvioida ulkomailla oleskelun merkitystä sosiaaliturvaan, sillä on oltava tietoa siitä. Jos sosiaaliturvaan Suomessa asuvana kuuluva henkilö itse ilmoittaa Kelalle tilapäisestä enintään vuoden oleskelusta ulkomailla, tai tämä tieto välittyy Kelaan maistraattiin (väestötietojärjestelmään) tehdyn muuttoilmoituksen kautta, Kela seuraa henkilön paluuta Suomeen. Jos Suomeen paluuta ei voida todentaa, päätetään oikeus Kelan sosiaaliturvaan ja etuuksien maksaminen lakkautetaan. Jos sosiaaliturvaan Suomessa asuvana kuuluva henkilö ei itse ilmoita vakinaisesta tai tilapäisestä ulkomaille muutosta Kelalle, tai tämä tieto ei välity Kelaan maistraattiin (väestötietojärjestelmään) tehdyn muuttoilmoituksen kautta, voi etuuksien maksu myös perusteettomasti jatkua. Jos henkilö myöhemmin palaa Suomeen, voi ulkomailla oleskelu ja sen vaikutus sosiaaliturvaan jäädä kokonaan selvittämättä.
Työttömyysturvajärjestelmän tarkoituksena on turvata työttömän työnhakijan taloudelliset mahdollisuudet hakea työtä ja parantaa edellytyksiään päästä tai palata työmarkkinoille korvaamalla työttömyydestä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä. Työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä olevan aktiivisen työnhaun kannalta on merkityksetöntä, onko työnhakija Suomessa vai hakeeko hän työtä ulkomailta käsin. Suomen työmarkkinoilla oloa valvotaan siten, että TE -toimisto sopii työnhakijan kanssa yhteydenpidosta ja laatii työnhakijan kanssa konkreettisia työnhakuun ja työllistymisen edellytysten parantamiseen liittyviä toimia sisältävän työllistymissuunnitelman, jonka toteuttamatta jättämisestä sekä työstä tai työllistymistä edistävistä palveluista kieltäytymisestä seuraa työttömyysetuuden menetys. Ulkomailla oleskelu ei ole pätevä syy kieltäytyä tarjotusta työstä tai palveluista. Työnhakijan muuttaessa muuhun kuin EU- tai ETA-maahan Kansaneläkelaitos tutkii, voidaanko henkilöä edelleen pitää Suomessa asuvana, ja päädyttäessä kielteiseen lopputulokseen henkilöllä ei ole oikeutta Suomesta maksettaviin etuuksiin.
Yleisen edun mukaista on, että etuuksia myönnetään ja maksetaan ainoastaan silloin, kun niiden saamisen edellytykset täyttyvät kaikilta osin. Viranomaisten välinen ja tekemä yhteistyö luo edellytyksiä väärinkäytösten tehokkaalle torjumiselle. Viranomaiselle on myös mahdollista toimivaltaansa kuuluvissa asioissa ja säädetyin edellytyksin luovuttaa tietoja toiselle viranomaiselle, joka voi oman toimivaltansa rajoissa selvittää tarkemmin myöntämänsä etuuden perusteita ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin väärinkäytöksen estämiseksi.