Perustuslain 19 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Terveydenhuoltolainsäädännössä säädetään yksi- ja kaksikielisten kuntien velvollisuudesta järjestää hoitoa suomen ja ruotsin kielellä. Yksikielisen kunnan on järjestettävä terveydenhuollon palvelunsa kunnan kielellä. Kunnan on kuitenkin huolehdittava siitä, että potilas saa kielilain (423/2003) mukaisesti palvelua omalla kielellään esimerkiksi tulkkauksen avulla, jos hoitohenkilökunta ei osaa potilaan kieltä. Lisäksi on huolehdittava siitä, että Pohjoismaiden kansalaiset voivat terveydenhuoltopalveluja käyttäessään tarvittaessa käyttää omaa kieltään sekä tällöin mahdollisuuksien mukaan siitä, että he saavat tarvittavan tulkkaus- ja käännöspalvelun.
Perustuslain 17 §:ssä turvataan jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan oman valintansa mukaan omaa kieltään, suomea tai ruotsia. Kielilain (423/2003) 10 §:ssä säädetään yksityishenkilön kielellisistä oikeuksista viranomaisessa. Säännöksen mukaan jokaisella on oikeus käyttää suomea tai ruotsia kaksikielisessä kunnallisessa viranomaisessa. Yksikielisessä kunnallisessa viranomaisessa käytetään pääsääntöisesti kunnan kieltä.
Kielilain 23 §:n perusteella viranomaisen tulee toiminnassaan oma-aloitteisesti huolehtia siitä, että yksityishenkilön kielelliset oikeudet toteutuvat myös käytännössä. Viranomaisella on velvollisuus huolehtia siitä, että yksilö saa kielellistä palvelua valitsemallaan kielellä. Yksikielinen kunnallinen viranomainen voi käyttää tulkkausta tai käännösapua, jos sillä ei ole valmiuksia toimia asiakkaan kielellä. Viranomainen voi myös aina antaa parempaa kielellistä palvelua kuin mitä kielilaki edellyttää. Myös yksikielisessä kunnassa hoitohenkilökunta voi antaa palvelua sekä suomeksi että ruotsiksi asiakkaan valinnan mukaan, jos henkilökunnalla on tähän riittävä kielitaito.
Kielilain 36 §:n nojalla jokainen viranomainen valvoo kielilain noudattamista omalla toimialallaan. Oikeusministeriö voi antaa neuvoja kielilain soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä, mutta ministeriö ei ota kantaa yksittäisiin tapauksiin. Sen sijaan Lapin aluehallintovirastolla on toimivaltaisena viranomaisena mahdollisuus ottaa kantaa yksittäisiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeviin kysymyksiin, kuten se on tässä kyseisessä Pellon kuntaa koskevassa tapauksessa tehnytkin.
Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) eli kielitaitolain tarkoituksena on varmistaa, että viranomaisilla on kielitaitoista henkilöstöä niissä tehtävissä, joissa kielitaitoa todellisuudessa tarvitaan. Kielitaitolain 5 §:ssä todetaan, että jos lailla tai lain nojalla ei säädetä kunnallisten viranomaisten henkilöstön kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista, niitä voidaan asettaa kuntalain mukaisessa järjestyksessä. Kuntien henkilöstön kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista voidaan näin ollen tarpeen mukaan määrätä kunnan hallinto- tai kielisäännössä.
Oikeusministeriön tietojen mukaan Pellon kunta on jo pitkään järjestänyt kuntalaisille palveluja valtioiden rajat ylittävän yhteistyön puitteissa. Rajat ylittävällä yhteistyöllä pyritään käytännössä helpottamaan kuntalaisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen järjestämistä nopeasti ja myös kustannustehokkaasti. Terveydenhuollon palveluiden järjestämisen tapa jättää sijaa viranomaisten tarkoituksenmukaisuusharkinnalle. Julkisia palveluja järjestettäessä on kiinnitettävä huomiota paitsi palvelujen riittävyyteen ja saatavuuteen myös asiakkaan valinnanvapauteen. On myös tärkeää, että potilas tulee ymmärretyksi omalla kielellään hoidon jokaisessa vaiheessa.
Valtioneuvosto toteaa, että Suomessa sijaitsevan yksikielisen kunnan on järjestettävä terveydenhuollon palvelunsa kunnan kielellä. Lisäksi kunnan on huolehdittava siitä, että potilas saa kielilain (423/2003) mukaisesti palvelua omalla kielellään esimerkiksi tulkkauksen avulla, ellei kunta ole asettanut erityisiä lääkärien tai muun hoitohenkilökunnan kielitaitoa koskevia vaatimuksia. Valtioneuvosto katsoo myös, että raja-alueillamme voidaan jatkaa rajat ylittävää yhteistyötä siten, että palvelut hoidetaan tulkkauksen avulla sen mukaisesti, mitä terveydenhuoltoa koskevassa lainsäädännössä tarkemmin säädetään. Pellon kuntaa koskevassa tapauksessa toimivaltainen viranomainen, Lapin aluehallintovirasto, on pyytänyt asiasta tarkempaa selvitystä tämän vuoden loppuun mennessä.