Perusopetuslaki ( 628/1998) antaa mahdollisuudet erilaisten yksilöllisten ja ryhmäkohtaisten opetusjärjestelyiden toteuttamiseen. Opetuksen sekä opetukseen liittyvien järjestelyiden ja tukitoimien suunnittelun ja toteuttamisen lähtökohtana on perusopetuslain 3 §:n 2 momentin säännös, jonka mukaan perusopetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksen järjestämistavoista päättää opetuksen järjestäjä.
Erityisopetuksesta säädetään perusopetuslain 17 §:ssä. Pykälän 1 momentissa säädetään osa-aikaisesta erityisopetuksesta. Sen mukaan lievistä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksista kärsivällä oppilaalla on oikeus saada erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Osa-aikaisesta erityisopetuksesta huolehtivat opettajat, joilla on opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen ( 986/1998, kelpoisuusasetus) 8 §:n 1 momentissa tarkoitettu erityisopettajan kelpoisuus.
Perusopetuslain 17 §:n 2 momentissa säädetään erityisopetukseen otetuille ja siirretyille oppilaille annettavasta opetuksesta. Säännöksen mukaan oppilas otetaan tai siirretään erityisopetukseen, jos oppilaalle ei vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun niihin verrattavan syyn vuoksi voida antaa opetusta muuten. Tyypillisiä erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen ryhmiä ovat kuulo-, näkö-, liikunta- ja kehitysvammaiset lapset. Erityisopetukseen ottamisessa tai siirtämisessä on pääsääntöisesti kysymys viimesijaisesta vaihtoehdosta, jonka käyttö on mahdollista vasta, kun on ensin tutkittu muiden erityisten toimenpiteiden mahdollisuus ja hyödyllisyys lapsen kannalta.
Erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille annettava opetus järjestetään lähtökohtaisesti muun opetuksen yhteydessä taikka erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Opetuksen järjestäjä päättää, miten opetusryhmät muodostetaan. Opetusryhmien muodostamisessa on otettava huomioon perusopetusasetuksen ( 852/1998) 2 §:n säännökset opetusryhmien koosta.
Erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle opetusta antavan opettajan kelpoisuudesta säädetään kelpoisuusasetuksen 8 §:n 2 momentissa. Sen mukaan opettajalla tulee olla 1) kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 14 §:n 1 momentin mukainen erityisopettajan koulutus ja peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot, 2) luokanopettajan kelpoisuus ja mainitun tutkintoasetuksen 14 §:n 2 momentissa taikka sitä ennen voimassa olleen tutkintoasetuksen 35 §:ssä tarkoitetut erityisopettajan opinnot, tai 3) aineenopettajan kelpoisuus (ei kuitenkaan 12.10.1984 annetun peruskouluasetuksen 102 §:n 2 momentissa tarkoitettu kelpoisuus) sekä 2 kohdassa tarkoitetut erityisopettajan opinnot ja peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot.
Kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 14 §:n 1 momentin mukaan erityisopettajien koulutukseen kuuluu asetuksen 3 luvun mukaisessa maisterin tutkinnossa pääaineena erityispedagogiikka ja pääaineeseen sisältyvinä tai erikseen suoritettavina opettajan pedagogiset opinnot sekä erityisopettajan opinnot. Asetuksen 14 §:n 2 momentin mukaan erityisopettajan opintoja ovat 35 opintoviikon tai erityisestä syystä 50 opintoviikon laajuiset, erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot. Opinnot voivat suuntautua jollekin osa-alueelle. Erityisopettajan opinnot voi myös suorittaa erillisinä soveltuvan tutkinnon tai koulutuksen jälkeen.
Edellä mainittujen säännösten perusteella erityisopetukseen otetulle ja siirretylle oppilaalle opetusta antavalla henkilöllä tulee pääsääntöisesti olla opettajan koulutus ja erityisopettajan opinnot. Kelpoisuusasetuksen 8 §:n 3 momentissa säädetään tilanteista, joissa opetusta voi poikkeuksellisesti antaa henkilö, jolla ei ole edellä selostettua erityisopettajan kelpoisuutta. Säännöksen mukaan henkilö, joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon sekä kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 14 §:n 2 momentissa tai kasvatustieteellisistä tukinnoista ja opinnoista annetun asetuksen 35 §:ssä tarkoitetut erityisopettajan opinnot on kelpoinen antamaan erityisopetukseen otetulle ja siirretylle oppilaalle esiopetusta ja kehitysvammaiselle oppilaalle myös muuta erityisopetusta. Lisäksi avustavana opettajana voi erityisopetukseen otetulle ja siirretylle oppilaalle annettavassa opetuksessa toimia myös se, joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon, mutta ei edellä selostettuja erityisopettajan opintoja.
Opetuksen järjestäjä päättää opetushenkilöstön virkojen nimikkeistä sekä niiden perustamisesta ja täyttämisestä. Opetuksen järjestäjä on velvollinen virkaa täyttäessään huolehtimaan siitä, että virkaan nimitettävä henkilö täyttää kelpoisuusasetuksessa säädetyt kyseistä tehtävää koskevat kelpoisuusvaatimukset. Virkaan tulee ottaa ensisijaisesti kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö. Jos sellaista henkilöä ei ole saatavilla, kelpoisuusasetuksen 23 §:n mukaan opetusta voidaan kuitenkin väliaikaiseksi, enintään vuoden ajaksi määrätä antamaan henkilö, jolla on riittävä koulutus ja tehtävän edellyttämä taito. Tällainen henkilö voidaan määrätä antamaan opetusta yli kuuden kuukauden ajaksi vain, jos tehtävän edellyttämät kelpoisuusvaatimukset täyttäviä henkilöitä ei ole määräystä annettaessa saatavilla tai jos siihen on muu erityinen syy.
Opetusministeriössä ei tällä hetkellä ole vireillä kelpoisuusasetuksen muuttamista koskevia valmisteluja. Opetusministeriö on kuitenkin tietoinen erityisopetuksen opettajakunnan kelpoisuustilanteeseen liittyvistä ongelmista. Esimerkiksi kevätlukukaudella 2005 erityisopettajista 71 prosenttia oli kelpoisia hoitamaansa tehtävään. Erityisopettajien kelpoisuustilanteen vuoksi erityisopettajakoulutus on ollut määrällisesti keskeisin painopistealue vuosien 2001—2009 aikana toteutettavassa opettajankoulutuksen laajennusohjelmassa. Vuosittain erityisopettajiksi valmistuvien määrää on lisätty huomattavasti laajennusohjelman lisärahoituksen avulla. Lisäksi opetusministeriön tarkoituksena on pyrkiä kehittämään opettajankoulutusta ja opettajien täydennyskoulutusta varsinkin erityisopetuksen osalta.