Etelä-Sudan itsenäistyi Sudanista 2011. Molemmissa maissa on merkittäviä kehitystarpeita, mutta perusinfrastruktuurin puutteet ovat erittäin suuret erityisesti Etelä-Sudanissa.
Etelä-Sudanin kehitystä Suomi tukee kaikkein mittavimmin vesisektorilla. Puhtaan veden puute aiheuttaa vesiperäisiä sairauksia kuten ripulia ja koleraa. Varsinkin lapset sairastuvat helposti. Kansanedustaja Louhelaisen kysymyksessä mainitaankin Suomen tukema puhtaan veden saatavuutta edistävä hanke. Tämän hankkeen avulla Suomi tukee vuosien 2012—2015 aikana varsin mittavalla, 24 miljoonan euron panoksella, väestön terveydentilan parantumista neljässä kaupungissa Etelä-Sudanissa.
Viikin tropiikki-instituutin metsäsektoriin liittyvä hanke LAMPTESS (Landscape Management Planning and Training for the Environment in South Sudan) on myös tärkeä, sillä sen avulla tuetaan paikallisten koulutusinstituutioiden ja paikallisväestön kapasiteetin kehittämisen kautta ympäristön kestävää käyttöä ja edistetään väestön ruokaturvaa peltometsäviljelyn avulla. Hankkeelle suunnattu tuki 2008—2015 on reilu 1,3 miljoonaa euroa.
Helsingin yliopiston Viikin tropiikki-instituutin valitseminen kehitysyhteistyöhankkeen toteuttajaksi pohjautuu instituutin asiantuntemukseen ja kokemukseen Sudaneista. Viikin tropiikki-instituutti avattiin virallisesti metsäekologian laitokseen yhteyteen vasta vuonna 2002, mutta sen perustaja ja monet henkilökunnasta olivat pitkään tehneet yhteistyötä sudanilaisten yhteistyökumppanien kanssa.
Sudan oli 1980-luvulla tärkeimpiä Suomen kehitysyhteistyön kahdenvälisiä kumppanimaita, jossa toteutettiin valtioiden välisiä kehitysyhteistyöhankkeita etenkin metsäsektorilla. 1990-luvun alussa Suomi päätti kuitenkin lopettaa valtioiden välisen kehitysyhteistyön Sudanissa. Syyt olivat poliittiset, eivätkä ne liittyneet metsäsektorin kehitysyhteistyöhön sinänsä. Yhteistyön aikana siinä mukana ollut Helsingin yliopiston metsäekologian laitos oli kuitenkin alkanut solmia kontakteja sudanilaisiin tutkijoihin ja metsäsektorin muihin toimijoihin. Vaikka valtioiden väliset kehitysyhteistyöohjelmat loppuivat, jatkui kuitenkin Helsingin yliopiston ja sudanilaisten välinen yhteistyö tutkimuksen saralla. Viimeisten vuosikymmenten aikana usea sudanilainen tutkija onkin väitellyt tohtoriksi Suomessa ja myös suomalaisia tutkijoita on tehnyt tutkimusta Sudanissa.
Tutkimusyhteistyötä tehtiin pitkään etenkin (Pohjois) Sudanin instituutioiden kanssa, mutta sisällissodan jälkeinen olojen vakautuminen Etelä-Sudanissa mahdollisti yhteistyön alkamisen myös Etelä-Sudanin kanssa. Viikin tropiikki-instituutti esitti 2008 ulkoasianministeriölle hanke-ehdotuksen kapasiteetin kehittämiseen keskittyvästä LAMPTESS kehitysyhteistyöhankkeesta, joka toteutettaisiin Etelä-Sudanissa. Ulkoasianministeriö piti hanketta tärkeänä ja Viikin tropiikki-instituutilla oli osaamista ja kontakteja liittyen metsäsektorin kehitykseen Sudaneissa. Näin LAMPTESS-hankkeen tuki sai alkunsa vuonna 2008.
Suomi on tukenut Helsingin yliopiston Viikin tropiikki-instituutin toteuttamaa Etelä-Sudanissa toteutettua LAMPTESS (Landscape Management Planning and Training for the Environment in South Sudan) kehitysyhteistyöhanketta vuodesta 2008 lähtien. LAMPTESS-hankkeen alussa sen hallinnointi oli ulkoasiainministeriön Afrikan ja Lähi-idän osaston vastuulla 2008—2010. Hankkeelle maksettiin tuona aikana yhteensä 389 950 euroa.
Vuodesta 2011 eteenpäin hanke on saanut rahoitusta ulkoasianministeriön tukemasta ”korkea-asteen oppilaitosten kapasiteetin vahvistamisen tukiohjelmasta” (ns. Korkeakoulu IKI), jota hallinnoi Ulkoasianministeriön toimeksiannolla CIMO (kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus) ja joka raportoi hankkeiden toteutumisesta suoraan ulkoasiainministeriölle. Tiedot ohjelmasta ja tuetuista hankkeista löytyvät sekä ulkoasianministeriön verkkosivuilta että ohjelmaa hallinnoivan tahon CIMOn verkkosivuilta.
Ohjelman tarkoituksena on edistää kehitysmaan korkeakoulujen hallinnollista ja opetuksellista kapasiteettia ja tukea näiden tahojen omia kehittämissuunnitelmia. Yhteistyö suomalaisten ja kehitysmaiden laitosten välillä perustuu kehitysmaalaitoksen määrittelemiin tarpeisiin sekä vastavuoroisen oppimisen ja tasavertaisen kumppanuuden periaatteille. Suomalaiset korkeakoulut hakevat rahoitusta ohjelmasta avoimen hakukierroksen kautta. Kyseisen ohjelman kautta hankkeen toteuttamiselle on myönnetty 449 838 euroa vuosille 2011—2012. Hankkeelle on myönnetty jatkorahoitus vuosille 2013—2015, yhteensä 500 000 euroa.
Hankkeen koko raha on maksettu Viikin tropiikki-instituutille, joka kuuluu Helsingin yliopistoon.
Ulkoasianministeriön saamien tietojen mukaan hankkeen varat ovat kohdentuneet pääasiallisesti asiantuntijoiden kuluihin Etelä-Sudanissa. Asiantuntijoina ovat olleet sekä Helsingin yliopiston että partneriyliopistojen henkilökuntaa, tutkijoita ja jatko-opiskelijoita. Lisäksi on rahoitettu opetusmaatilan perustamis- ja ylläpitokustannuksia Renkissä ja hankittu opetus- ja tutkimustarvikkeita Etelä-Sudanilaisten partneriyliopistojen käyttöön. Hankkeessa ei ole ulkoasiainministeriön saamien tietojen mukaan hankittu palveluita konsulteilta.
Hankkeiden toteutumista seurataan vuosittain ja raportointi on edellytyksenä maksatusten suorittamiselle. Kolmivuotisissa hankkeissa korkeakoulut raportoivat kerran vuodessa hankkeiden toteutumisesta ja hankkeen päätyttyä lähettävät loppuraportin. Korkeakoulut laativat raportit yhdessä kumppanikorkeakoulujen kanssa ja ne käsitellään ja hyväksytään hankkeen tueksi perustetussa ohjausryhmässä, jonka puheenjohtajana toimii aina kumppanikorkeakoulun edustaja.
Hankkeita velvoitetaan raportoimaan varojen käytöstä ja myös nämä raportit laaditaan yhdessä partnereiden kanssa. Talousraportti tulee olla ulkopuolisen auktorisoidun tilintarkastajan tarkastama ja sen on noudatettava kansainvälisiä tilintarkastusstandardeja.
LAMPTESS-hanke on raportoinut CIMOlle hankekauden 2011—2012 toiminnoista. Kyseisen hankekauden hankkeiden loppuraportoinnin tarkastus on parhaillaan käynnissä. LAMPTESS-hankkeen alussa, kun sen hallinnointi oli ulkasiainministeriön Afrikan ja Lähi-idän osaston vastuulla 2008—2010, raportointi aktiviteeteista ja rahojen käytöstä tapahtui kolmen kuukauden välein. Lisäksi vaadittiin loppuraportti.
Mosambikin metsäohjelmassa Suomi maksoi rahaa suoraan Mosambikin valtiolle. LAMPTESS-hankkeessa Suomi maksaa kaikki hankkeen rahat Helsingin yliopistolle. Ulkoasiainministeriö ja CIMO seuraavat rahojen käyttöä yllä kuvaillun raportoinnin avulla. Rahojen käytön suhteen ei ole tähän mennessä herännyt väärinkäyttöepäilyksiä Helsingin yliopiston suuntaan.