Kansaneläkkeen pohjaosaa käsiteltiin viime vaalikaudella eduskunnassa. Eduskunta hyväksyi lain eräiden työeläkkeiden tarkistamisesta työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteensovittamisen johdosta ja laki tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003. Tarkistuksia alettiin maksaa lain perusteella 1 päivästä lokakuuta 2003 lukien.
Työeläkkeiden yhteensovitus tarkistettiin niiden 115 000 eläkeläisen osalta, joilta työeläkettä on kansaneläkkeen yhteensovituksen johdosta aikoinaan alennettu. Nämä henkilöt ovat saaneet työeläkkeeseensä korotuksen, joka on vähintään 5 euroa ja enintään 50 euroa kuukaudessa. Työeläkkeeseen tehtävä tarkistus laskettiin viran puolesta eläkkeensaajan omassa työeläkelaitoksessa. Eläkelaitoksen päätökseen voi hakea muutosta.
Jos aikaisempi kansaneläkkeen yhteensovitusmenettely ei ole vähentänyt työeläkettä, työeläkkeeseen ei tehty tarkistuskorotusta. Oikeutta korotukseen sai hakea siltä eläkelaitokselta, joka maksaa muutoinkin hakijan työeläkettä.
Edellinen eduskunta ei päättänyt palauttaa kansaneläkkeen pohjaosaa, jota maksettiin kaikille eläkkeensaajille työeläkkeen suuruudesta riippumatta. Toimenpiteellä varmistettiin, että kansaneläkettä voidaan kehittää sellaisten ihmisten turvaksi, joilla ei ole ollut mahdollisuutta hankkia riittävää työeläketurvaa omalla työllään.
Samanaikaisesti vuonna 1996 toteutetun kansaneläkkeen pohjaosasta luopumisen kanssa luovuttiin myös kansaneläkevakuutusmaksun perimisestä vakuutetuilta ja eläkkeensaajilta. Pientä eläkettä saavien taloudellista asemaa on parannettu myös kansaneläkkeisiin tehdyillä tasokorotuksilla. Tasokorotuksia on vuoden 1996 jälkeen tehty kolmesti. Kansaneläkkeitä korotettiin 73 markalla kuukaudessa 1 päivänä kesäkuuta 2001 ja 7,03 eurolla kuukaudessa 1 päivänä maaliskuuta 2005.
Eduskunnan syksyllä 2005 hyväksymä viimeisin kansaneläkkeen tasokorotus on 5,05 euroa kuukaudessa. Korotus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2006 ja se koskee noin 660 000:tta kansaneläkkeen saajaa. Tasokorotus kasvattaa myös kunnallisverotuksessa hyväksyttävän eläketulovähennyksen määrää. Sitä kautta kansaneläkkeen tasokorotukset vaikuttavat myös useimpien työeläkettä saavien tuloihin. Tänä vuonna toteutettavan tasokorotuksen arvioidaan siten lisäävän yli 900 000 eläkkeensaajan käteen jääviä eläketuloja.
Kansaneläkkeeseen tehtävät tasokorotukset lisäävät samalla kansaneläkkeen määrään sidottujen etuuksien, leskeneläkkeen, maahanmuuttajan erityistuen, pitkäaikaistyöttömän eläketuen kansaneläkeosuuden, sotilasavustuksen, ylimääräisen rintamalisän, luopumistuen täydennysosan ja sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosan määrää.
Toimeentulon turvaamisen ohella on tärkeää huolehtia eläkkeensaajien palveluista. Ensisijainen tavoite eläkkeensaajien ja vanhusten huollossa on ikääntyvien toimintakyvyn säilyttämisen edistäminen ja kotona asumisen tukeminen. Tähän pyritään muun muassa parantamalla ikäihmisten hoitoa, palveluja, terveyspalveluja ja kuntoutusta.