Työntekijän eläkelain ( 395/2006) 70 §:ssä määritellään eläkkeen perusteena olevat työansiot. Pykälän mukaan eläkkeen perusteena olevaa työansiota määrättäessä otetaan huomioon palkka, tulospalkkio tai muu vastike, joka on maksettu tai sovittu maksettavaksi korvauksena työstä. Eläkkeen perusteena oleviin työansioihin luetaan siten muun muassa peruspalkka, työsuoritukseen perustuva provisio ja erilaiset palkan lisät ja korotukset.
Työansioon ei lueta sellaisia etuja ja suorituksia, jotka saadaan työsuhteen perusteella, mutta muuten kuin varsinaisena työstä sovittuna vastikkeena. Työntekijän eläkelain 70 §:n 3 momenttiin on otettu esimerkinomainen luettelo tietyistä työnantajan työntekijälle maksamista eristä, joita ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevaa työansiota määrättäessä, koska näitä eriä ei pidetä työstä saatuna vastikkeena. Pykälän mukaan edellä tarkoitettuna vastikkeena työstä ei pidetä muun muassa työsopimuksen päättämisestä maksettavaa korvausta tai muuta vahingonkorvausta. Tätä on perusteltu lain esitöissä ( HE 39/2004 vp) sillä, että kyseinen erä ei ole vastiketta tehdystä työstä, vaan korvausta vahingosta. Säännös vastaa työeläkelakien aiempaa soveltamiskäytäntöä.
Korvauksesta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä säädetään työsopimuslain ( 55/2001) 12 luvun 2 pykälässä, jonka mukaan työnantaja, joka on työsopimuslaissa säädettyjen perusteiden vastaisesti päättänyt työsopimuksen, on määrättävä maksamaan korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.
Kirjallisessa kysymyksessä tarkoitettua korvausta on sen luonteen ja määräytymistavan perusteella pidettävä vahingonkorvausluonteisena eränä, joka ei ole työeläkelaeissa tarkoitettua työstä saatua vastiketta. Jos työeläkelakeja muutettaisiin siten, että laittomasta irtisanomisesta maksetusta korvauksesta karttuisi eläkettä, olisi tämä poikkeus siitä pääsäännöstä, että eläkkeen perusteena olevina ansioina pidetään vain vastiketta, joka on maksettu tai sovittu maksettavaksi korvauksena työstä. Ottaen huomioon työeläkelainsäädännön systemaattisuuden ja muut edellä esitetyt perustelut, sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että pääsääntöä koskien eläkkeen perusteena olevia ansioita ei ole syytä muuttaa.