Sosiaali- ja terveysministeriö on vastannut viimeksi kosteushomeiden aiheuttamia ammattitauteja koskeviin kirjallisiin kysymyksiin KK 404/2006 vp, KK 843/2006 vpja KK 988/2006 vp. Niistä ilmenevien seikkojen lisäksi totean seuraavaa.
Työpaikan kosteushomeista aiheutunut ammattitauti ei yleensä johda pysyvään työkyvyttömyyteen, jos sairastunut henkilö ei enää joudu alttiiksi kosteushomeille. Altistuksen päätyttyä oireet useimmiten lakkaavat ja työntekijä voi jatkaa työtään sellaisessa työtilassa tai työympäristössä, joissa hän ei altistu kosteushomeille. Osalla sairastuneista oireilu kuitenkin jatkuu työpaikalla tapahtuneen altistuksen päätyttyäkin ilman, että sille pystytään lääketieteen keinoin osoittamaan yksiselitteistä syytä.
Kosteushomeiden aiheuttamasta ammattitaudista maksetaan tapaturmavakuutuslain ( 608/1948) mukainen korvaus. Edellytyksenä on, että syy-yhteys ammattitaudin ja työkyvyn alentumisen välillä voidaan osoittaa lääketieteellisin arviointiperustein.
Ennen ammattitaudista johtuvan tapaturmaeläkkeen myöntämistä on selvitettävä sairastuneen mahdollisuudet siirtyä muuhun ammattitaudin aiheuttamien rajoitusten kannalta sopivaan työhön. Työpaikan vaihdosta voidaan tarvittaessa tukea erilaisten työllistymistä edistävien kuntouttamistoimenpiteiden avulla. Tällaisia ovat mm. työharjoittelu, työhön valmennus ja kohtuulliselta uuden työpaikan hakemisen ajalta maksettava tapaturmaeläke. Tarvittaessa korvataan koulutus uuteen ammattiin. Pysyvä täysi tapaturmaeläke maksetaan, jos työhön paluu ei ole mahdollista kuntouttamistoimenpiteidenkään avulla.
Oikeusasteiden vahvistaman laintulkinnan mukaan tapaturmavakuutusjärjestelmä ei ole vastuussa kosteushomeen aiheuttamaan ammattitautiin sairastuneen työntekijän työhön paluun estymisestä, jos se johtuu pelkästään siitä, ettei työpaikan tiloja ole korjattu altisteettomiksi. Kysymys ei ole ansionmenetyskorvauksen edellyttämästä työkyvyttömyydestä, vaan työpaikkakohtaisesta esteestä, jos kosteushomeista sairastunut henkilö kykenee entisenlaisiin työtehtäviin tai ammattiinsa altisteettomassa työympäristössä.
Mikäli sairastuneella henkilöllä ei ole oikeutta korvaukseen tapaturmavakuutusjärjestelmästä, hänellä on oikeus sairausvakuutuslain ( 1224/2004) mukaiseen sairauspäivärahaan ajalta, jona hän on estynyt tekemästä työtään sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Työkyvyttömyydellä tarkoitetaan sairausvakuutuslaissa sellaista sairaudesta johtuvaa tilaa, jonka kestäessä vakuutettu on sairauden edelleen jatkuessa kykenemätön tekemään tavallista työtään tai työtä, joka on siihen läheisesti verrattavaa. Sairausvakuutuspäivärahaa ei makseta, mikäli työhön paluu estyy pelkästään siksi, ettei työpaikan tiloja ole saatettu altisteettomiksi. Myöskään työ- ja kansaneläkejärjestelmissä kosteushomeesta sairastunutta henkilöä ei voida katsoa työkyvyttömäksi, mikäli este työhön paluulle ei johdu sairastuneen työkyvyttömyydestä, vaan yksittäisen työpaikan olosuhteista.
Työttömyysturvalain ( 1290/2002) mukaan työkyvyttömällä henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Henkilöä ei katsota työttömyysturvalakia sovellettaessa työkyvyttömäksi, mikäli hän ei saa sairauspäivärahaa, kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea taikka jonkin muun lain nojalla etuutta, joka myönnetään täyden työkyvyttömyyden perusteella. Työpaikan kosteusvauriohomeesta sairastunut henkilö voi edellä todetuin edellytyksin saada toimeentulonsa turvaamiseksi työttömyysetuutta. Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa maksetaan 500 työttömyyspäivän ajalta, minkä jälkeen henkilöllä voi olla oikeus saada työmarkkinatukea. Työmarkkinatuki on tarveharkintainen etuus ja siihen vaikuttavat muun muassa puolison tulot.
Työantajan velvollisuutena on huolehtia työpaikan olojen terveellisyydestä. Mikäli työtiloja ei pystytä korjaamaan altisteettomiksi, työnantajan velvollisuutena on selvittää mahdollisuudet korvaaviin työtiloihin. Tämä velvollisuus korostuu, kun työntekijän sairastuminen on johtunut työnantajan työympäristöön kohdistuvista laiminlyönneistä. Työntekomahdollisuuksien selvittäminen työnantajan järjestämän työkokeilun avulla korvaavissa työtiloissa voi olla perusteltua niin kauan kuin työntekijällä on lääketieteellisesti arvioiden työkykyä jäljellä altisteettomaan työhön ja työsuhde jatkuu.
Työsopimuslain ( 55/2001) mukaan työntekijän työsopimusta ei saa irtisanoa sairauden perusteella, jollei työntekijän työkyky ole sairauden tai tapaturman vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista. Edellytyksenä on, että työntekijä ei sairauden, vamman tai tapaturman vuoksi pysty olennaisilta osin täyttämään työsopimuksesta johtuvia velvoitteitaan.
Sosiaali- ja terveysministeriö on parhaillaan kartoittamassa mahdollisia toimenpiteitä, joihin rakennuskannan kosteushomeiden aiheuttamien ongelmat kokonaisuutena antavat aihetta. Sen lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut tammikuun 4. päivänä 2007 tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön uudistamistyöryhmän. Sen yhteydessä on tarkoitus selvittää myös kosteushomeiden aiheuttamaan ammattitautiin sairastuneen työntekijän aseman parantamista vakuutusjärjestelmään liittyvin keinoin.