Kysymyksen johdanto-osassa viitataan itsenäisyyspäivän tapahtumaan, jossa mielenosoittaja poltti lakanasta tehdyn Suomen lippujäljitelmän Helsingissä. Suomen lipun häpäisemisestä ei voida tuomita rangaistukseen, jos lippujäljitelmää ei ole tehty Suomen lipusta annetun lain (380/1978) mukaisessa koossa, koska sitä ei tällöin lainsäädännössä katsota Suomen lipuksi. Kysyjien mukaan pelkona on, että tällainen toiminta lisääntyy merkittävästi, mikäli lainsäätäjä ei puutu asiaan selkeällä viestillä.
Suomen lipusta annetun lain 1 §:n mukaan Suomen lipussa on valkoisella pohjalla sininen risti. Lain 8 §:n mukaan, joka julkisesti turmelee Suomen lipun tai käyttää sitä epäkunnioittavasti taikka luvattomasti ottaa paikaltaan yleisesti nähtäville asetetun Suomen lipun, on tuomittava Suomen lipun häpäisemisestä sakkoon.
Suomen lippu -komitea, joka on valmistellut ehdotuksen Suomen lippua koskevaksi laiksi, mainitsee mietinnössään (Komiteamietintö 1970: A 1) seuraavaa: ”Lipun määrittely vaikuttaa myös Suomen lipusta annettavien suojelusäännösten ulottuvuuteen. Komitea on määritellyt Suomen lipun abstraktisesti lausumalla, että Suomen lipussa on valkoisella pohjalla sininen risti. Tämän mukaan jokainen kuvio, joka täyttää Suomen lipun mittasuhteista ja väreistä annetut määräykset, on lakiehdotuksen mukaan Suomen lippu.”
Nykyisen lippulain määrittely poikkeaa siten aikaisemman lainsäädännön määrittelystä, jonka mukaan Suomen lippu on suorakaiteen muotoinen vaate, jossa valkealla pohjalla on merensininen risti. Aikaisempi määrittely tarkoitti sitä, että vain kankaasta tehtyä lippua voitiin pitää Suomen lippuna.
Suomen lipun abstraktinen määrittely laissa on mainittu muun muassa sisäasiainministeriön Suomen lippua ja vaakunaa koskevassa internetsivustossa samalla sivulla, jossa kerrotaan myös lipun turmelemisen ja sen epäkunnioittavan käytön seurauksista.
Edellä mainitun johdosta on katsottava, että lipun turmelemisen kohteena voi siten olla myös muu lippukuvio kuin nimenomaisesti Suomen lipuksi valmistettu vaate. Tulkinta siitä, milloin itse tehty lippujäljitelmä väreiltään tai mittasuhteiltaan on sen verran poikkeava, ettei sitä voi pitää Suomen lippuna, jää esitutkintaviranomaisen ja syyttäjäviranomaisen tai viimekädessä tuomioistuimen ratkaistavaksi. Poliisilla on myös mahdollisuus puuttua poliisilain (493/1995) 20 §:n perusteella lipun häpäisemiseen, jos se toteutetaan aiheuttamalla huomattavaa häiriötä tai välitöntä vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Näissä tapauksissa henkilö voidaan poistaa paikalta tai ottaa kiinni.
Edellä olevan johdosta sisäasiainministeriö katsoo, ettei Suomen lipusta annetun lain muuttamiseen ole välttämätöntä tarvetta kirjallisen kysymyksen tekijöiden tarkoittamalla tavalla ottaen huomioon laissa omaksuttu lipun abstraktinen määrittely.