Vaikka olisimme kuulleet tämän puheen, minkä ministeri Lehtomäki piti, me olisimme kyllä välikysymyksen tehneet. Vaikka te olisitte puhunut kuukausi sitten näin, niin me olisimme välikysymyksen tehneet. Miksi me olemme välikysymyksen tehneet? Joo, sen takia, että tämä jätevesiasia on ollut kesän ja syksyn suurin kysymys siellä, missä kansanedustajat ovat liikkuneet. Emme me tätä huvin vuoksi tee, mutta jos se tulee lähes joka tilaisuudessa vastaan ja jos esittäjänä on henkilö, jota se koskee, niin on se nyt merkillistä, jos en minä lupaa, että minä otan tämän asian esille syksyn ensimmäisellä kyselytunnilla. Ja jos ei se vastaus, mikä silloin saadaan, ole meidän mielestämme riittävä, me ryhdymme sitten muihin toimenpiteisiin.
Kun katsoo, mitä lehdet ovat tästä kirjoittaneet, on ollut sellaisia otsikoita kuin ”Sutena syntynyt”. Maan kolmanneksi tai neljänneksi suurimmassa päivälehdessä oli pääkirjoitus ”Jätevesiasetus syntyi sutena”. (Ed. Pulliainen: Sehän on hyvä asia!) ”Vuosisadan puhallus”, ”Vuosisadan huti”, nämä ovat olleet pääkirjoitusten otsikoita. No, on se merkillistä, jos näin kirjoitetaan ja näin väitetään, mikäli oppositio ei siihen puuttuisi, kun hallitus ei puutu.
Suurelta yleisöltä ja nimenomaan niiltä henkilöiltä, joita tämä koskee, on tullut mielipidesivuille kirjoituksia varmasti satoja. Joskus päivälehden mielipidesivu on ollut täynnä kirjoituksia, jotka ovat koskeneet jätevesikysymystä. Annetaan ymmärtää, että nämä henkilöt eivät tunne lainsäädäntöä. Kyllä minä vaan luulen, että tuntevat, kun ovat suunnitelleet jätevesiratkaisua omaan kiinteistöön ja keskustelleet viranomaisen kanssa ja tulleet sitten siihen tulokseen, että tämähän on liian kohtuuton meille. Sen takia he kääntyvät meidän kansanedustajien puoleen, ja meidän tehtävämme on toimia.
Ei oppositio ole pelotellut kansaa, mutta olen kyllä huomannut, että aika moni hallituspuolueen kansanedustaja on yrittänyt parhaansa siinä, että kansa olisi siinä uskossa, että tämä on kauhea. Ja miksi pelottelisimme? Mitä intressiä meillä olisi pelotella kansaa? Ei minkäänlaista. Mutta kansa ei ole ainoa, joka on reagoinut. Kyllä ministerit ja myöskin kansanedustajat ovat reagoineet. Jos entinen ministeri Jan-Erik Enestam sanoo, että hän ei olisi tällaista asetusta antanut, jos hän olisi tiennyt, mitä se merkitsee, ja sanoo, että on tullut höynäytetyksi, se on aika rankkaa tekstiä ministeriltä. Mitä sanoo tahtopoliitikko Väyrynen? Hän puhui ”monimutkaisesta ja ympäristönsuojelun kannalta kyseenalaisesta lainsäädännöstä”. Hän pitää Ruotsin mallia parempana ja perustelee, että siinä on luovuttu typpipäästöjen vähentämisvaatimuksesta alueilla, jotka eivät ole vesistöjen läheisyydessä. Onko ministeri Väyrynen pelotellut kansaa tällä? — Kyllä, te nyökkäätte, että on. Jaha, uutta minulle. Minulla on se käsitys, että ministeri Väyrynen, joka on seurannut tätä lainsäädäntöä, on tullut siihen tulokseen, että Ruotsin tapainen lainsäädäntö olisi kaikkien kannalta parempi ratkaisu.
Aika mielenkiintoista oli lukea myöskin otsikko ”Jätevesiasetus historian surullisin esimerkki”. Historian surullisin esimerkki. En minä usko, että kansanedustaja Rantakangas on halunnut olla populisti, en minä usko, että hän on yrittänyt pelotella. (Välihuutoja) Minä luulen, että hän on sitä mieltä, että jätevesiasetus on historian surullisin, koska hän perustelee myöskin ja toteaa, että ei siinä ole mitään perustetta. Sillä rahalla olisi saatu Itämerta ja lähivesistöjä suojeltua paljon tehokkaammin, ei kokonaan, vaan paljon tehokkaammin.
En halua sanoa, mitä kaikkea ed. Hemmilä ja ed. Hoskonen ovat televisiossa suoraan kansalle todenneet tästä jätevesiasetuksesta. (Ed. Hemmilä: Sano vaan!) Te saatte itse tulla toistamaan, mitä te olette televisiossa lausuneet, mutta ei se ole kyllä mitenkään kaunista tämän jätevesiasetuksen kannalta.
Omasta vaalipiiristäni lähes kaikki keskustan edustajat ovat tavalla taikka toisella antaneet ymmärtää, että tämä on onneton asetus. En tiedä, ovatko he halunneet pelotella kansaa vai mistä se johtuu. Minä luulen, että he ovat vilpittömästi tulleet siihen tulokseen, että tämä ei ole hyvä ratkaisu. Edustajat Lasse Hautala ja Marja Tiura, te toivotte, että asetus kumottaisiin. Teillä on mahdollisuus, huomenna ilmeisesti, äänestää sen puolesta. (Eduskunnasta: Perjantaina!) — No, perjantaina sitten. Tällä viikolla, niin ollaan nyt joka tapauksessa yhdestä asiasta yksimielisiä.
Det är ganska märkligt att riksdagsledamöter och ministrar så starkt har kritiserat den här avloppsvattenreningsfrågan. Jag har nämnt här vilka riksdagsledamöter och ministrar som har kommit med starka uttalanden, men samma gäller också riksdagsledamöter från Svenska folkpartiet. Jag läste att riksdagsledamot Nylund fördömer den här förordningen, och jag har samma åsikt. Förordningen innehåller inte sådant som den borde göra för att vi skulle få en bättre och renare miljö. Därför utgår jag ifrån att riksdagsledamot Nylund allt fortfarande är av samma åsikt som han var när han gav utlåtandet till pressen.
Kyllä on tullut tietenkin paljon lievempiäkin lausuntoja, että no, ei se ole hyvä, ei ole hyvä, mutta kun se nyt on hallituksen esitys. Ei se ole hyvä, ei ole hyvä, mutta pikku pakko kuitenkin hyväksyä. Kysyn uudelleen, ovatko nämä ministerit ja kansanedustajat tarkoittaneet sitä, mitä ovat lausuneet.
Mutta jos jätämme nämä henkilöt, joita se koskee, jos jätämme ministerit ja kansanedustajat ja katsomme, mitä asiantuntijat ovat lausuneet.
Monet asiantuntijat eri aloilta ovat jotakin lausuneet. Talousasioista hyvin perillä oleva valtiosihteeri Raimo Sailas — mitä hän on sanonut? Onko hän mahdollisesti pelotellut, onko hän ollut populisti, kun hän on sanonut, että asetus on kallis yhteiskunnallinen ratkaisu ja kustannustehoton, kallis yhteiskunnallinen ratkaisu ja kustannustehoton, (Ed. Zyskowicz: Kuka sitä omaa nimeään nyt toistaisi!) että se on heikosti valmisteltu tapa vähentää päästöjä vesistöön ja edelleen että tulisi vielä vakavasti harkita hajajätevesiä koskevan sääntelyn toteuttamista Ruotsin mallin mukaan.
Minä olen ymmärtänyt, että valtiosihteeri Sailas nauttii suurta arvostusta tässä salissa, ja jos sen tason henkilö toteaa, että tämä on kustannustehoton, se on heikosti valmisteltu, niin kyllä se pitää ottaa vakavasti.
Valtiovarainministeriön budjettisihteeri Päivi Valkama: ” – – kuormituksen rajoittaminen tulee haja-asutusalueilla kalliimmaksi kuin jätevesien puhdistaminen taajamissa tai maataloudessa”.
Molemmat ovat veronmaksajien palkkalistalla. Jos he alkavat lausua sellaista, mikä ei pidä paikkaansa, niin kai meidän pitäisi puuttua asiaan. (Eduskunnasta: Toinen välikysymys siitä!)
Ympäristökeskuksen tutkija Seppo Knuuttila arvioi, että asetuksen kustannukset ovat yhtä suuret kuin — no joo, nyt tulee tämä, mitä ei kannata lukea, koska se ei pidä paikkaansa, mutta kuitenkin — hän on sitä mieltä, että kustannukset, mitkä syntyvät, kun asetus toteutetaan, tulevat aivan liian kalliiksi.
Itämeren asiantuntija Marjukka Porvari: ”Jätevesiasetus on johtamassa Itämeren kuormituksen kasvuun, järjettömiin, kustannustehottomiin investointeihin sekä haja-asutusalueen – – pientuloisen väestön kohtuuttomaan kohteluun.” Aika kovaa tekstiä. Kovaa tekstiä valtiosihteeriltä, kovaa tekstiä budjettisihteeriltä, kovaa tekstiä ympäristökeskuksen tutkijalta, kovaa tekstiä Itämeren asiantuntijalta, ja kai meidän pitää luottaa siihen, mitä he lausuvat.
Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen toteaa, että se on järkyttävän kallis, totaalista resurssien hukkakäyttöä. No, pitääkö tuohon väitteeseen uskoa? Vaikkei uskoisi kaikkeen ja sataprosenttisesti joka sanaan, niin kyllä nämä lausunnot ovat kuitenkin sellaisia, että ei voi olla reagoimatta.
Kyllä tilastot ilmeisesti ovat myöskin osoittaneet, että typenpoisto puhdistamoissa on selvästi edullisempaa kuin typenpoisto näissä muissa laitteissa. On laskettu, että typenpoisto haja-asutusalueella tämän asetuksen mukaisella tavalla maksaisi 200 euroa kilolta, kun puhdistamoissa hinta on 20 euroa kilolta.
Nämä lausunnot osoittavat, ettei jätevesilainsäädäntö täytä niitä vaatimuksia, mitä lainsäädännölle yleisesti pitäisi asettaa. Se ei ole selkeä, kun pitää varata miljoona euroa vuodessa sen tulkintaan ja neuvontaan. Ajatelkaa, jos meidän pitäisi jokaisen lain kohdalla varata rahaa, jotta voitaisiin neuvoa kansalaisille, mitä laki pitää sisällään. Säädämme parisataa lakia vuodessa, 200 miljoonaa neuvontaan vuodessa. Siis jo se, että osoittaa miljoonaa euroa neuvontaan, on osoitus siitä, että laki ei ole selkeä, ja kyllä kai meidän pitää aina selkeään lainsäädäntöön pyrkiä.
Se ei ole oikeudenmukainen eikä kohtuullinen. Esimerkki siitä: Kaukana vesistöistä sijaitsevilla kotitalouksilla on ankarampi puhdistusvaatimus kuin esimerkiksi on kunnallisilla puhdistamoilla merenrantakaupungeissa. Esimerkiksi Porissa, Haminassa, Joensuussa — vain kolme esimerkkiä — kunnallisessa puhdistamossa on alhaisempi puhdistustaso kuin mitä vaaditaan kotitaloudelta, joka ehkä sijaitsee kaukana vesistöstä. (Ed. Korkeaoja: Porissa on nyt ihan uusi!) — Kuulen, kun ed. Korkeaoja huutaa, että Porissa on ihan uusi. Minun tietoni perustuu siihen, mitä on lehdessä ollut, ja siinä on todettu … (Ed. Pulliainen: Sehän on aina oikeassa!) — Ei välttämättä ole aina oikeassa, mutta siinä oli luettelo puhdistustehosta eri kaupungeissa. Mutta jos minä olen väärässä, niin poistetaan tuo ja jätetään kuitenkin Hamina ja Joensuu ja kymmenen muuta kuntaa siihen.
Kansalaiset ovat eri asemassa, kun toisia vapautetaan velvollisuudesta, vaikka päästöt olisivat jopa suuremmat kuin niissä kotitalouksissa, joita ei vapauteta. Esimerkkejä tästä löytyy, no, ei nyt vaikka kuinka paljon, mutta runsaasti. Siis laki ei ole selkeä, laki ei ole oikeudenmukainen ja kohtuullinen ja laki ei ole sen tavoitetta ajatellen kustannustehokas, vaan todella kustannustehoton, niin kuin aikaisemmin olen todennut.
Hallituksen esittämät muutokset eivät poista ongelmaa. Ne lykkäävät ongelman mutta synnyttävät myöskin uusia ongelmia. Jos minä olen ymmärtänyt oikein … Otetaan nyt konkreettinen esimerkki: Kaksi kotitaloutta vierekkäin. Toisessa molemmat puolisot ovat täyttäneet 68 vuotta, talous kunnossa, oikein hyvä. Naapuritalossa toinen on 68 vuotta ja toinen 67 vuotta ja 11 kuukautta ja köyhä. Kummalle myönnetään lykkäystä? (Ed. Kalli: Köyhälle! — Ed. Korkeaoja: Molemmille!) — Tämän hallituksen esityksen mukaan sille, missä molemmat ovat täyttäneet 68 vuotta, automaattisesti. Ilmeisesti tämä toinen voi saada, jos on niin köyhä kuin ed. Kalli antaa ymmärtää. Mutta joka tapauksessa tämmöisiä tapauksia tulee syntymään ja ne synnyttävät myöskin, sanoisinko, epäsopua, ja lainsäädännön tarkoitus ei varmastikaan voi olla sellainen.
Kaiken tämän esittämäni jälkeen ehdotan, arvoisa puhemies, että eduskunta hyväksyy seuraavan perusteltua päiväjärjestykseen siirtymistä tarkoittavan lausuman:
”Eduskunta toteaa, ettei hallitus aio korjata jätevesilainsäädännön ilmeisiä epäkohtia, vaan pikemminkin lisää lainsäädäntöön uusia, tulkinnanvaraisia säännöksiä. Tämän johdosta eduskunta ehdottaa, että hallitus ryhtyy kiireellisiin toimenpiteisiin jätevesiasetuksen kumoamiseksi ja uuden, hyötysuhteeltaan paremman ja oikeudenmukaisemman lainsäädännön toteuttamiseksi vesiensuojelun tavoitteiden saavuttamiseksi, ja siirtyy päiväjärjestykseen.”