Seuraavat eduskuntavaalit pidetään sunnuntaina 18. huhtikuuta 2027. Vaaleissa valitaan 200 kansanedustajaa vaalikaudelle 2027–2031: 199 Manner-Suomen vaalipiireistä ja yksi Ahvenanmaalta. Vaikka vaalipäivään on vielä puoli vuotta, vaalivuosi on jo virallisesti käynnissä. Vaalirahoituslain ja puoluelain mukainen kampanja-aika alkoi 18.10.2026, ja lokakuun lopussa vahvistetaan, kuinka monta kansanedustajapaikkaa kuhunkin vaalipiiriin jaetaan. Kokosimme yhteen vaalien keskeiset päivämäärät ja sen, mitä ne tarkoittavat äänestäjälle, ehdokkaalle ja puolueiden toiminnan seuraajalle.
Vaalien aikataulu pähkinänkuoressa
- Su 18.10.2026 – kampanja-aika alkaa. Tästä päivästä lähtien kertyvät kulut ja tuet lasketaan mukaan ehdokkaan vaalirahoitukseen.
- La 31.10.2026 – vaalipiirien kansanedustajapaikkamäärät vahvistuvat väestötietojen perusteella.
- Ma 18.1.2027 – ulkomaille tilattavien kirjeäänestysasiakirjojen tilauspalvelu avautuu.
- Pe 26.2.2027 – äänioikeusrekisterin poimintapäivä. Se, missä kunnassa olet tällöin kirjoilla, ratkaisee vaalipiirisi ja vaalipäivän äänestyspaikkasi.
- Ti 9.3.2027 klo 16 – ehdokashakemukset on jätettävä vaalipiirilautakunnille.
- To 18.3.2027 – ehdokasasettelu vahvistetaan ja ehdokkaat saavat numeronsa.
- Ti 6.4.2027 klo 16 – kotiäänestykseen ilmoittautuminen päättyy. Samana päivänä äänioikeusrekisteri tulee lainvoimaiseksi.
- 7.–13.4.2027 – ennakkoäänestys kotimaassa.
- 7.–10.4.2027 – ennakkoäänestys ulkomailla.
- Su 18.4.2027 klo 9–20 – vaalipäivän äänestys.
- Ke 21.4.2027 – vaalitulos vahvistetaan.
Mitä kampanja-ajan alkaminen tarkoittaa?
Kampanja-aika ei tarkoita, että vaalimainokset ilmestyisivät heti katukuvaan. Kuntaliiton yleiskirjeen mukaan vaalien ulkomainonta suositellaan aloitettavaksi viikkoa ennen ennakkoäänestyksen alkua eli 31.3.2027. Kampanja-ajan alku on kuitenkin tärkeä läpinäkyvyyden kannalta: ehdokkaiden ja puolueiden on ilmoitettava vaalirahoituksestaan kampanja-ajan kuluista ja saamistaan tuista. Kansalainen voi myöhemmin tarkastella ilmoituksia Valtiontalouden tarkastusviraston vaalirahoituspalvelussa ja verrata niitä siihen, millaisia linjauksia ehdokas on tehnyt eduskunnassa tai vaalikentillä.
Oikeusministeriössä on lisäksi valmisteltu syksyllä 2026 hallituksen esitys vaalilain ja vaalirahoituslain muuttamisesta (HE 224/2026 vp). Muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alussa, joten vaalien yksityiskohtiin voi vielä tulla tarkennuksia. Ajantasaisin tieto löytyy aina oikeusministeriön vaalit.fi-sivustolta.
Näin äänestät
Äänioikeutettu saa Digi- ja väestötietovirastolta ilmoituksen äänioikeudesta, sähköisesti Suomi.fi-viesteihin tai paperisena kotiin. Ilmoituksessa kerrotaan oma vaalipäivän äänestyspaikka. Ennakkoon voi äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa Suomessa, myös toisessa kunnassa, mutta vaalipäivänä vain omassa äänestyspaikassa. Mukaan tarvitaan kuvallinen henkilöllisyystodistus, kuten passi, henkilökortti tai ajokortti.
Ennakkoäänestyksen ensimmäinen ja viimeinen päivä ovat tyypillisesti vilkkaimmat, joten jonoja voi välttää äänestämällä viikon puolivälissä. Jos liikkuminen on vaikeaa sairauden tai vamman vuoksi, kotiäänestykseen on ilmoittauduttava viimeistään 6.4.2027 kello 16. Ulkomailla asuvat voivat äänestää edustustoissa tai kirjeitse, ja kirjeäänestysasiakirjoja voi tilata tammikuusta alkaen.
Miksi kansanedustajien puheita ja äänestyksiä kannattaa seurata nyt?
Vaalivuonna moni puolue ja ehdokas korostaa kantojaan, mutta paras kuva poliitikon linjasta syntyy siitä, mitä hän on tehnyt kuluneen vaalikauden aikana. Eduskunnan täysistuntojen pöytäkirjat, puheenvuorot ja nimenhuutoäänestykset ovat julkisia. Niiden avulla voi tarkistaa esimerkiksi:
- miten nykyinen kansanedustaja on äänestänyt itselleen tärkeissä asioissa, kuten sosiaaliturvassa, energiassa tai turvallisuuspolitiikassa,
- onko edustaja käyttänyt puheenvuoroja oman vaalipiirinsä asioista,
- onko vaalilupausten ja todellisen äänestyskäyttäytymisen välillä ristiriitaa.
Vaalikoneet avautuvat yleensä vasta ehdokasasettelun vahvistumisen jälkeen, mutta äänestyshistorian tarkastelun voi aloittaa jo nyt. Hyvä tapa on valita kolme–neljä itselle tärkeää teemaa ja etsiä, miten oman vaalipiirin istuvat edustajat ovat niissä toimineet.
Kuka voi asettua ehdolle?
Ehdokkaita voivat asettaa rekisteröidyt puolueet sekä valitsijayhdistykset. Valitsijayhdistyksen perustaminen edellyttää, että vähintään sata saman vaalipiirin äänioikeutettua allekirjoittaa perustamisasiakirjan, tai Ahvenanmaalla vähintään kolmekymmentä. Ehdolle voi asettua jokainen äänioikeutettu, joka ei ole holhouksenalainen, lukuun ottamatta tiettyjä virkamiehiä, kuten oikeuskansleria, eduskunnan oikeusasiamiestä, korkeimpien oikeuksien jäseniä ja puolustusvoimien sotilasvirassa palvelevia. Kansanedustajaehdokas voi olla ehdolla vain yhdessä vaalipiirissä.
Suomen vaalijärjestelmä on suhteellinen, ja paikat jaetaan vaalipiireittäin d’Hondtin menetelmällä. Siksi vaalipiirin koko vaikuttaa siihen, kuinka paljon ääniä paikan saamiseen tarvitaan: pienissä vaalipiireissä niin sanottu piilevä äänikynnys on selvästi korkeampi kuin esimerkiksi Uudellamaalla. Myös äänestäjän kannalta on hyvä tietää, että ääni menee ensin ehdokkaan puolueelle tai vaaliliitolle ja vasta sen jälkeen ratkaisee järjestyksen listan sisällä.
Lopuksi
Huhtikuun 2027 eduskuntavaalit ratkaisevat Suomen suunnan neljäksi vuodeksi. Merkitse kalenteriin ainakin äänioikeusrekisterin poimintapäivä 26.2.2027, jos olet muuttamassa, sekä ennakkoäänestysviikko 7.–13.4.2027. Kun aikataulu on tiedossa ja edustajien aiempi toiminta tarkistettu, äänestyspäätös on helpompi tehdä perustellusti.