Sirpa Asko-Seljavaara /kok: Arvoisa rouva puhemies! Tämä ei ole esittelypuheenvuoro, valitettavasti puheenjohtajamme joutui lähtemään, mutta kerron kuitenkin kokoomuksen kannan tästä hallituksen esityksestä ja meidän mietinnöstämme. Tämähän on siis kokoomuksen ministerin Paula Risikon esitys.
Kun Paras-puitelaki astui voimaan viime eduskunnan aikana ihan viimeisillä metreillä, niin odotimme siltä paljon enemmän kuin mitä se nyt on meille antanut. Edelleenkin meillä on 336 kuntaa, vaikka muutamia kymmeniä kuntaliitoksia on saatu aikaan. Ja tämä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen, jonka piti toimia tämän Paras-puitelain mukaisesti, sekään ei ole sujunut niin kuin me silloin viime kaudella odotimme, kun sen innokkaana laadimme.
Esimerkiksi meillä on näitä 2 000-6 000 asukkaan kuntia vielä 125 kappaletta. Lisäksi Paras-laissa mainitaan, että perusterveydenhuollolla pitäisi olla 20 000:n väestöpohja, mutta sitä ei ole vielä kaikkialla saavutettu, ja tämäkin asukasmäärä on aivan liian pieni, jos järjestetään myös erikoissairaanhoitoa. Pahimpana esimerkkinä on Rääkkylä, jossa vuodenvaihteessa oli 2 625 asukasta ja jotka haluavat säilyä itsenäisenä ja ovat myyneet terveydenhuoltonsa kansainväliselle sijoittajalle, ja siis tällä perusteella uskovat, että heidän terveydenhuoltonsa toimii.
Nämä pienet Itä- ja Pohjois-Suomen kunnat elävät valtionosuuksilla. Jos toimintamenoista puolet on valtion rahaa, on selvää, että voidaan toimia kuten Rääkkylässä. Valtionosuusuudistus tulisi siis saada aikaan siten, että se kannustaisi hyviin käytäntöihin ja hyviin organisaatioihin. Se on ollut meidän valiokuntamme toivomus jo pitemmän aikaa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja kehittämislaki, jota nyt käsittelemme, on määräaikainen ajalle 2011-2014. Ja nyt tähän ensimmäiseen aaltoon on ilmoittautunut Kouvolan seutu, 9 000 asukasta, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote, 132 000 asukasta, Mikkelin seutu, Uusi Oulu ja Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaa, millä alueella on 60 000 asukasta. Seuraavassa aallossa sitten tulevat Salo, Porvoo, sitten Hanko Raasepori, Forssa jne.
Suomi on laaja maa, ja terveydenhuolto järjestetään monella eri tavalla, mutta hoitoketjujen tulisi toimia kaikkialla hyvin. Meillä pitäisi olla sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hyvä integraatio kullakin alueella. Sote-kokeilu on enemmänkin signaali toisille kunnille, että näinkin voidaan toimia ja saada hyviä tuloksia aikaan. Sote-alueella kuuluu olla yksi johtaja, yksi budjetti, yksi hoitosuunnitelma, yksi poliittinen johto. Sote-laki täydentää hyvin terveydenhuoltolakia, joka siis astuu vappuna voimaan. Ja tiedoksi monille, jotka pitävät terveydenhuoltolakia pelkästään tällaisena sisältölakina, niin se sisältää kyllä paljon myöskin järjestämisvastuuta, kuten esimerkiksi terveydenhuollon järjestämissuunnitelma ja erva-alueiden vastuu.
Uskon, että sote-kokeilulla ja terveydenhuoltolakia noudattamalla saamme paljon hyviä uusia rakenteita aikaan terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraation alueella. Onnistumisen edellytyksenä on kuitenkin valtionosuusjärjestelmän muuttaminen niin, että se kannustaa hyviin käytäntöihin. Ihmettelen suuresti hallintovaliokunnan nuivaa suhtautumista sote-kokeiluun ja Thl:n tyrmäystä. Näyttää siltä, ett Thl:läiset ajattelevat, että kun heidän malliaan ei otettu käyttöön, niin mitään muutakaan mallia ei saa kokeilla.
Kaikista ihmeellisin kuitenkin on ed. Erkki Virtasen vastalause, jossa hän ehdottaa lain hylkäämistä. Haluaako vasemmisto todella, että terveydenhuoltoa ei lähdetä organisoimaan paremmin, vaan annetaan käydä (Ed. Erkki Virtasen välihuuto) kuten Rääkkylässä eli myydään Suomen terveydenhuolto kansainvälisille yrityksille.