Laki rikoslain 3 luvun 1 ja 2 §:n muuttamisesta

Lakialoite LA 160/2001
Linkki alkuperäiseen asiakirjaan

Esityksen sisältö

Rangaistuksilla katsotaan olevan sekä yleis- että erityisestävä vaikutus. Yleisestävällä vaikutuksella tarkoitetaan sitä, että jo tieto teon rangaistavuudesta ehkäisee rikoksia.

Tänä päivänä yhä nuoremmat syyllistyvät rikoksiin, osa täysin tietoisina siitä, että heitä ei voida tuomita rangaistukseen, koska he eivät ole täyttäneet viittätoista vuotta, josta rikosvastuu voimassa olevan rikoslain 3 luvun 1 §:n mukaan alkaa. Ainoastaan lastensuojelulain mukaisilla toimenpiteillä, joita alle 15-vuotiaisiin rikoksentekijöihin voidaan nykyisin kohdistaa, ei ole riittävää yleisestävää vaikutusta.

Siviilioikeudellinen vahingonkorvausvastuu alkaa periaatteessa syntymähetkestä. Korkein oikeus on mm. vuonna 1984 (KKO 1984-II-93) tuominnut kaksi 7-vuotiasta poikaa korvaamaan tulitikkuleikeillä aiheuttamansa vahingon.

Oikeusministeriö on 9-luokkalaisille tehdyillä kyselytutkimuksilla selvittänyt, että väkivalta, mm. henkirikokset ja pahoinpitelyt, lisääntyi 15—17-vuotiaiden keskuudessa 1990-luvulla. Lisääntyminen alkoi vuonna 1994 ja seuraava kasvupiikki havaittiin vuosina 1997—1998. Nyt selvitetään sitä, onko trendi jatkunut.

Yhteiskunnan turvallisuuden sekä lasten ja nuorten asennekasvatuksen kannalta olisi tär­keää, että yksilöille välittömästi ja riittävän tiukasti osoitettaisiin, että he rikoksiin syyllistyessään toimivat väärin ja yhteiskunnan pelisääntöjen vastaisesti. Koska nuoret nykyisin kehittyvät ymmärrykseltäänkin aiempaa selvästi varhaisemmin ja osa alle 15-vuotiaista rikoksentekijöistä käyttää selvästi tietoisesti hyväkseen voimassa olevaa rikosvastuun alkamisen ikärajaa, tulisi kyseinen ikäraja poistaa laista kokonaan. Tämä muutos edellyttäisi lisäksi teknisluonteista muutosta rikoslain 3 luvun 2 §:ään.

Siirtyminen tapaus- ja henkilökohtaiseen rikosvastuun alkamiseen johtaisi käytännössä siihen, että rikosvastuu alkaisi noin 11—12 vuoden iässä.

Muutos edellyttänee myös rangaistusvalikoiman laajentamista (mm. arestirangaistus) sekä nykyisistä rangaistuksista mm. yhdyskuntapalvelun käytön tehostamista. Lähtökohta pitää olla, että nuorimpia rikoksentekijöitä ei tuomita vankeusrangaistukseen.

Käsittelyt

  • Vireilletulo

  • Lähetekeskustelu

  • Valiokuntakäsittely

  • Pöydällepano

  • Ensimmäinen käsittely

  • Toinen käsittely

  • Käsittely päättynyt