Selvitysmiehen asettaminen työpaikan homeisiin sairastuneiden sosiaaliturvan paranta­miseksi

Kirjallinen kysymys KK 988/2006
Linkki alkuperäiseen asiakirjaan

Esityksen sisältö

Terveys- ja sosiaalialan hoitohenkilöstön ammattijärjestö Tehy ry vaatii, että työpaikkojen homeisiin sairastuneiden sosiaaliturva saatetaan kuntoon pikaisesti. Tehy on esittänyt sosiaali- ja terveysministeriölle selvitysmiehen asettamista välittömästi käymään läpi sosiaaliturvan puutteet. Ministeriön tähänastiset toimet eivät ole olleet riittäviä.

Selvitystyössä on otettava kantaa Kelan sai­rauspäivärahojen maksatukseen, kun työpaikan homeet heikentävät terveydentilaa ja estävät työhön palaamisen.

Samalla on tarkistettava Työterveyslaitoksen voimavarat ammattitautitutkimusten teossa. Tutkimuksiin pääsyä joutuu nykyisin odottamaan kuukausia.

Myös ammattitautilaki on saatettava ajan tasalle. Kosteusvauriohomeille altistuneiden työntekijöiden oireiden ja sairauksien tutkimiseksi on laadittava yhdenmukaiset tutkimuskäytännöt.

Valtiovallan pitää sisällyttää budjettiin erillisrahoitus, joka suunnataan sairaaloiden peruskorjaukseen. Näin meneteltiin vuosia sitten koulujen korjaamiseksi.

Korjausrakentamisella on kiire, sillä kosteusvauriot ovat pahentuneet ja homekasvustoa on löydetty yhä useammalta työpaikalta.

Sairaaloiden heikko sisäilma on suuri terveysriski työntekijöille, mutta se haittaa myös heikkokuntoisten potilaiden paranemista. Ongelma pahenee vuosi vuodelta. Korjausrakentamisen viivästyttyä homeiden aiheuttamiin sairauksiin sairastuneita ja taloudellisesti tyhjän päälle pudonneita ihmisiä tulee jatkuvasti lisää.

Työpaikan homeongelma voi viedä työpaikan ja jättää työntekijän ilman vakuutusturvaa. Sairastunut saattaa jäädä ilman korvauksia sen jälkeen, kun sairausloman palkka loppuu. Kela ei maksa korvauksia, koska kyseessä on työympäristön aiheuttama sairaus. Vakuutusyhtiöt tekevät epäyhteneviä ratkaisuja mm. homeiden ai­heuttaman astman luokittelemisessa ammattitaudiksi. Asian hoitamista haittaa myös se, että Kela ei tilastoi niitä tapauksia, joissa se on tehnyt kielteisen päätöksen sairauspäivärahan maksamisesta.

1990-luvun puolenvälin jälkeen työpaikoilta on tullut Tehyn tietoon yhä enemmän tapauksia, joissa hoitaja oli sairastunut homeiden takia. Sisäilman mittauksia ei hevin tehty rahanpuutteeseen vedoten. Työntekijöitä pidettiin luulotautisina oireita vähätellen, eikä heidän epäilyihinsä sairauden työperäisyydestä suhtauduttu asiallisesti. Pahimmillaan terveys meni ja rahat loppuivat.

Työterveyslaitokselle tulee vuosittain tutkimuksiin keskimäärin 150 potilasta, joilla epäillään homeesta aiheutunutta ammattitautia. Terveydenhuollosta Työterveyslaitoksen ammattitautien selvittämisrekisteriin kirjautuu vuosittain 40—70 tapausta; valtaosa heistä on keskussairaaloissa töissä. Kaikkia sairaustapauksia ei hyväksytä ammattitaudiksi.

Lahtela Esa /sd

Mihin toimiin hallitus välittömästi ryhtyy, että työpaikan homeisiin sairastuneet henkilöt saavat heille kuuluvan ihmisarvon ja oikeusturvan ja

aikooko hallitus asettaa selvitysmiehen, jonka tehtävä on ratkaista ne ongelmat, jotka liittyvät työpaikan homeisiin sairastuneiden sosiaaliturvan parantamiseen?

Sosiaali- ja terveysministeri Haatainen Tuula

Sosiaali- ja terveysministeriö on viimeksi vastannut homeen aiheuttamaa ammattitautia koskeviin kirjallisiin kysymyksiin KK 404/2006 vpja KK 843/2006 vp. Ministeriö on tietoinen homeongelman laajuudesta. Työterveyslaitoksen selvitysten mukaan jopa puolessa työpaikkojen rakennuksista voidaan todetaan eri asteisia kosteusvaurioita. Merkittävässä osassa niistä on myös rakenteiden homevaurioita, joille työntekijät voivat altistua. Homesieniä esiintyy kuitenkin myös vaihtelevassa määrin ihmisen luonnollisessa elinympäristössä, minkä vuoksi altistumista niille on vaikeaa kokonaan välttää.

Rakennusten kosteushomeongelma koskee erityisesti valtion ja kuntien kiinteistökantaa, kuten oppilaitoksia, sairaaloita ja päiväkoteja. Niiden kohdalla on kysymys myös muiden kuin työntekijöiden altistumisesta. Myös asuntojen kosteushomeongelma on huomattava, millä on merkitystä kosteushomeen aiheuttamiin sairauksiin liittyvien syysuhteiden arvioinnin kannalta.

Kosteus- ja homevauriorakennusten aiheuttamat sairaudet eivät johda useimmiten pysyvään työkyvyttömyyteen, jos henkilö ei enää altistu kosteushomeille. Yleensä oireet lakkaavat altistuksen päätyttyä, ja työntekijä voi jatkaa työtään sellaisessa työtilassa tai työympäristössä, joissa hän ei altistu kosteushomeille.

Työn aiheuttamat ammattitaudit korvataan lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta. Ammattitautikorvaus edellyttää, että työntekijällä voidaan osoittaa kosteushomealtistuksen aiheuttama sairaus ja riittävä altistuminen kosteushomeille työympäristössään. Myös työn ulkopuolisen altistumisen vaikutus on poissuljettava. Ammattitautidiagnoosin tekeminen edellyttää yksilökohtaisia altistustutkimuksia, perusteellista oire- ja tautiseurantaa sekä erotusdiagnostisia tutkimuksia.

Homesairauksien tunnistamiseen ja sairauk­sien aiheuttamien oireiden ja työkyvyttömyyden arviointiin liittyy edelleen käytännön ongelmia. Vaikka homesairauksia koskeva lääketieteellinen tutkimustyö koko ajan jatkuu, lääketieteen tietämys homesairauksiin liittyvistä tekijöistä on yhä osin puutteellinen. Osa oireista on tyypillisiä myös muille yleisesti esiintyville sairauksille, kuten infektiotaudeille, poskiontelotulehduksille ja silmätulehduksille.

Ammattitautilainsäädännön tarkoituksena on korvata ammattitaudin aiheuttamasta työkyvyttömyydestä johtuva ansionmenetys ja tarvittaessa kuntoutus uuteen ammattiin. Pysyvä tapaturmaeläke maksetaan niissä tapauksissa, joissa ammattitaudin oireiden jatkuminen estää entisen työn tekemisen myös altisteettomissa työtiloissa, eikä mahdollisuutta muuhun ammattitaudin kannalta sopivaan työhön tai ammattiin sijoittumiseen kuntouttamistoimenpiteinkään ole.

Oikeusasteiden vahvistaman laintulkinnan mukaan vakuutusjärjestelmä ei sen sijaan vastaa siitä, ettei työntekijä voi palata työpaikalleen, koska työnantaja on laiminlyönyt vastuulleen kuuluvat työtilojen homekorjaukset, mikäli työntekijä muutoin on työkykyinen entiseen työhönsä tai ammattiinsa altisteettomissa työtiloissa. Este työhön paluulle ei johdu näissä tapauksissa työkyvyttömyydestä, vaan yksittäisen työpaikan olosuhteista. Myöskään työ- ja kansaneläkejärjestelmissä henkilöä ei pidetä yleensä työkyvyttömänä, mikäli este työhön paluulle johtuu yksittäisen työpaikan olosuhteista.

Kosteushomesairauksia koskevat ongelmat liittyvät suurelta osin julkisen sektorin heikkokuntoiseen rakennuskantaan ja kosteusvaurioiden vaatimien korjaustoimenpiteiden aiheuttamiin kustannuksiin. Vastuun siirtäminen vakuutusjärjestelmälle ei ole perusteltua eikä ensisijainen keino näiden ongelmien ratkaisemiseen. Kosteushomeiden aiheuttamaan ammattitautiin sairastuneen työntekijän aseman parantamista vakuutusjärjestelmään liittyvin keinoin selvitetään tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön uudistamistyöryhmässä, jota sosiaali- ja terveysministeriö on parhaillaan asettamassa.

Käsittelyt

  • Vireilletulo

  • Pöydällepano

  • Käsittely päättynyt