Homeen aiheuttamat terveyshaitat ammattitautina

Kirjallinen kysymys KK 843/2006
Linkki alkuperäiseen asiakirjaan

Esityksen sisältö

Työntekijän suojaksi on säädetty lakeja työturvallisuudesta sekä ammattitaudeista, mutta kun kyseessä ovat tuhansien ihmisten elämänlaatuun vaikuttavat homeongelmat, lakien tulkinta ei enää olekaan yksiselitteistä, ja pahimmassa ta­pauksessa ne kääntyvät jopa työntekijää vastaan.

Ammattitaudin kriteerit ovat hyvin tiukat, ja kiistattoman diagnoosin tekeminen homevauriolle altistumisesta voi olla hankalaa. Suomessa vuonna 1995 kielletyt homealtistustestit vapautettiin uudelleen käyttöön, ja Suomi onkin Kanadan lisäksi ainoa maa maailmassa, jossa altistustestejä edelleen tehdään huolimatta niiden haittavaikutuksista. Vain kolmelle homelajille on olemassa keuhkoaltistustestit, vaikka homelajeja on yli kymmenen. Tämän vuoksi altistustesti ei ole läheskään kaikissa tapauksissa luotettava. Vakuutusyhtiöt nojaavat ammattitautikorvauksista päättäessään homealtistustestien tuloksiin ja ­useat työssä homeelle altistuneet jäävätkin usein ilman korvauksia. Homealtistus voi jatkua vuosia, minkä vuoksi sairastelu ja taloudellinen huoli synnyttävät myös epätoivoa ja masennusta. Nämä eivät ainakaan edistä henkilön työhönpaluuta.

Jos vakuutusyhtiö päättää puutteellisiin homealtistustesteihin sekä vakuutusyhtiön oman lääkärin lausuntoon vedoten, että kyseessä ei ole ammattitauti, niin korvauksia ei makseta. Myös Kelan suhtautuminen näihin korvaushakemuksiin on melko joustamatonta, sillä jos työntekijä katsotaan työkykyiseksi, hän voi hakea uutta työpaikkaa, ja mikäli entinen työsuhde on voimassa, ei työttömyyskorvauksiakaan makseta. Valitusprosessin vielä kestäessä vuosia henkilön toimeentulo voi olla todella tiukoilla.

Työpaikalla homeen aiheuttamat terveyshaitat voitaisiin terveydelle haitallisen altistuskokeen sijaan todeta helpommin ja luotettavammin keuhkojen huippuvirtauskokeella, jonka henkilö itse voisi mitata päivittäin sekä työpaikalla että kotona. Useamman viikon ajalta saadut tulokset paljastaisivat homeelle altistumisen työpaikalla luotettavammin kuin homealtistustestit, eivätkä ne myöskään aiheuttaisi testien kaltaisia haittavaikutuksia.

Sekä sosiaali- ja terveysministeriön että Kansanterveyslaitoksen asiantuntijalääkärit ovat esittäneet, että homeelle altistuneen työntekijän tilannetta tulisi parantaa ministeriön, Kelan, vakuutusyhtiöiden ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyöllä. Tärkeintä olisi sopia yhteisistä pelisäännöistä siitä, miten homeen aiheuttamat terveyshaitat todetaan ja miten korvauksia maksetaan. Tärkeintä tässä tilanteessa on työntekijän hyvinvointi ja terveys sekä työkyvyn palautuminen ja sen ylläpito. Työntekijän sairastuessa työpaikan kosteushomeesta pitkä sairausloma heikentää hänen taloudellista tilannettaan huomattavasti. Vakuutusyhtiöiden epäselvä korvauskäytäntö ei ainakaan edistä työntekijän toimeentuloa, terveyttä ja työhönpaluuta.

Myös Vanhasen hallituksen hallitusohjelmassa todetaan ensimmäistä kertaa, että on tärkeää kiinnittää huomiota home- ja kosteusvaurioiden ennaltaehkäisemiseen ja kohentaa homevaurioista kärsivien asemaa. Tapaturmavakuutuslain ­uudistustyön yhteydessä olisikin syytä puuttua ammattitautikorvausten maksamisen edellytyksiin ja saada aikaan selkeä vakuutusyhtiöiden hyväksymä keino diagnosoida sekä korvata homeen aiheuttamat terveyshaitat.

Taiveaho Satu /sd

Onko hallitus tietoinen homealtistus­kokeisiin sisältyvistä terveysriskeistä ja vaihtoehtoisesta tavasta diagnosoida homeen aiheuttamat terveyshaitat luotettavammin ja

mitä hallitus aikoo tehdä, että homeen aiheuttamat ammattitautihaitat saadaan jatkossa diagnosoitua ja korvattua kiistattomasti kuormittamatta työntekijän terveyttä tai taloutta?

Sosiaali- ja terveysministeri Haatainen Tuula

Sosiaali- ja terveysministeriö on kuullut kysymyksen johdosta Työterveyslaitosta. Sieltä saatujen tietojen mukaan altistuskokeiden tekeminen homesieniuutteilla ei ole ollut Suomessa kiellettyä. Kysymyksessä tarkoitettaneen "kiellolla" maanviljelijöiden homepölykeuhkosairauden tutkimuksia. Näistä homesieniuutteilla tehdyistä altistuskokeista luovuttiin 1980-luvun lopussa tarpeettomina, koska homepölykeuhkon diagnoosi pystytään varmentamaan myös muilla menetelmillä. Nämä tutkimukset on pidettävä erillään kosteusvauriohomeille altistuneiden työntekijöiden tutkimuksista, joita Työterveyslaitos ja jotkut keuhkoklinikat asianmukaisin menetelmin edelleen tekevät henkilöillä, joilla epäillään kosteusvauriohomeiden aiheuttamaa ammattinuhaa tai ammattiastmaa eikä homepölykeuhkoa. Altistuskoetta ei enää tehdä, jos kosteusvauriorakennuksessa altistuneen työntekijän oireet viittaavat homepölykeuhkoon.

Sen sijaan ammattiastma- ja ammattinuha­epäilyssä on edelleen syytä käyttää keuhkoputkialtistuskoetta kaupallisilla homesieniuutteilla. Mikäli työntekijä on altistunut ja herkistynyt näille homeille, altistuskokeen tulos on yleensä selvä ja johtaa oikeaan diagnoosiin. Tutkimuksesta ei tässä tilanteessa aiheudu potilaalle terveydellistä haittaa, joka olisi merkittävämpi kuin altistumisen jatkuminen homeille omalla työpaikalla. Kaupallisten testiuutteiden määrä on rajallinen. Se rajoittaa testien tekemistä Työterveyslaitoksen ammattitautien poliklinikalla ja sairaaloiden keuhkoklinikoilla.

Kysymyksessä viitataan kolmeen saatavilla olevaan kaupalliseen homesienilajiin sekä toisaalta yli kymmeneen homesienilajiin, joita kosteus- ja homevauriorakennuksista löydetään mutta, joita ei ole kaupallisesti saatavilla altistuskokeisiin. Kosteusvauriohomesieniä ja bakteereita, joilla on todennäköisesti merkitystä oireiden ja sairauksien synnyssä, on todellisuudessa kuitenkin useita kymmeniä ellei peräti satoja. Tästä johtuen kosteusvauriohomeille altistuneiden henkilöiden työperäisten sairauksien tutkiminen onkin hyvin haasteellista ja vaatii lisää lääketieteellistä tutkimustietoa.

Kysymyksen mukaan vain Suomessa ja Kanadassa käytetään altistuskokeita homeille altistuneilla potilailla työperäisen sairauden toteamiseksi. Työterveyslaitoksen mukaan tämä johtuu pitkälti siitä, että näissä maissa työperäisten hengityselinsairauksien tutkimus on todennäköisesti pisimmällä ja tutkimuksella on pitkät perinteet. Syy muiden maiden poikkeavaan käytäntöön ei ole se, että homealtistuskokeeseen liittyisi merkittävä terveydellinen riski.

Suomi on ollut edeltäjäkävijä kosteusvauriohomeiden tutkimuksissa. Maassamme on yksi parhaimmista ja luotettavimmista tutkimuskäytännöistä altistuneiden potilaiden tutkimuksessa. Tämä käy ilmi lukuisista tieteellisistä tutkimusraporteista, joita maastamme on julkaistu viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Kysymyksessä tuodaan esille vaihtoehtona altistuskokeille keuhkojen huippuvirtauskoe. Sillä tarkoitettaneen keuhkojen PEF-mittausta. Menetelmää pidetään Työterveyslaitoksen mukaan myös kosteusvauriohomeille altistuneiden tutkimuksissa yhtenä hyvänä vaihtoehtona.

Ministeri Sinikka Mönkäre asetti jo vuonna 1996 selvitysmiehet (professorit Haahtela ja Reijula) arvioimaan kosteusvauriohomeiden aiheuttaman ongelman ratkaisukeinoja. Selvitystyön tulokset ovat johtaneet merkittäviin korjauksiin potilaiden tutkimisessa ja hoidossa. Sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta Työterveyslaitos laati lisäksi ohjeiston hyväksi käytännöksi ­kosteusvauriohomeille altistuneiden työntekijöiden ammattitautitutkimuksissa. Työterveyslaitos ­järjesti jo 1990-luvun lopulla niin sanotun Maj­vikin konsensuskokouksen. Sen tuloksena maassamme on noudatettu yhtenäisiä tutkimuskäytäntöjä kosteusvauriohomeille altistuneiden tutkimuksissa. Majvikin konsensuskokous järjestettiin uudelleen kevään 2006 aikana. Tarkennetut ja päivitetyt ohjeet kosteusvauriohomerakennusten tutkimiseksi ja niissä oireilevien henkilöiden tutkimiseksi julkistettaneen vuoden 2007 alkupuolella.

Työterveyslaitoksella on parhaillaan käynnissä laaja Työsuojelurahaston rahoittama tutkimusprojekti. Sen yhteydessä käydään läpi viime vuosikymmenen aikana Työterveyslaitoksella tutkittujen, kosteusvauriorakennuksissa altistuneiden potilaiden tietoja. Tutkimusten tulosten perusteella saataneen nykyistäkin selkeämmät tutkimus- ja hoitolinjat näiden potilaiden tutkimiseksi. Työterveyslaitoksella ja Kansanterveyslaitoksella on lisäksi käynnissä joukko tutkimusprojekteja, joissa selvitetään homeille altistuneiden potilaiden sairauksien syntymekanismeja ja hengitysteiden tulehdusvasteiden yksityiskohtia. Tulokset auttavat kehittämään uusia tutkimusmenetelmiä tämän sairauden tutkimuksiin tulevina vuosina.

Ammattitautivakuutusjärjestelmä on syyperusteinen sosiaalivakuutusjärjestelmä. Ammattitautikorvaus edellyttää, että työntekijällä voidaan lääketieteellisesti hyväksytyin perustein todeta sairaus, joka on todennäköisesti pääasiallisesti työssä tapahtuneen homealtistuksen aiheuttama. Homesairauksien korvauskäytännössä hyväksytään nykyisin ammattiastmadiagnoosi ilman altistuskoetulosta, mikäli esimerkiksi työpaikalla tehdyn PEF-seurannan tulos viittaa selkeään oireiluun ja puhalluskokeissa näkyy poikkeava löydös. Lisäksi edellytetään yleensä, että muutkin potilaan testit, kuten vasta-ainemääritykset tukevat astmadiagnoosia. Mikäli syy-yhteyttä työhön ei voida osoittaa, kosteushomesairauteen sairastunut kuuluu työ- ja kansaeläkejärjestelmän piiriin.

Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistämässä tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön kehittämiseksi työryhmätyön, johon osallistuisivat työelämän osapuolet ja vakuutusjärjestelmä. Tarkoituksena on, että työryhmä laatisi vakuutusperiaate huomioon ottaen ehdotukset tapaturmavakuutuslainsäädännön rakenteen ja sisällön uudistamiseksi. Työryhmän olisi myös arvioitava, vastaako nykyinen tapaturmavakuutus­lainsäädäntö työelämän muuttuneita olosuhteita. Kysymyksessä esitetty ongelma on mahdollista ottaa esille tämän työryhmätyön yhteydessä.

Käsittelyt

  • Vireilletulo

  • Pöydällepano

  • Käsittely päättynyt