Keuhkojen homeuutealtistuskokeiden vakavat terveyshaitat

Kirjallinen kysymys KK 796/2006
Linkki alkuperäiseen asiakirjaan

Esityksen sisältö

Kosteusvauriomikrobien aiheuttamien ammattitautien toteamiseksi tehtävät perusteettomat tutkimusmenetelmät aiheuttavat korvaamattomia haittoja kosteusvauriorakennuksissa sairastuneille.

Työterveyslaitoksen (TTL) altistuskokeissa käytetään "Aspergillus fumigatus" -homeuutetta, jonka tiedetään aiheuttavan allergista alveo-liittia.

Allerginen alveoliitti tunnetaan myös nimellä homepölykeuhko. Kyseessä on keuhkokudoksen allerginen sairaus, johon liittyy yleisoireita ja joskus oireita keuhkojen ulkopuolisissa elimissä.

Sairauden syynä ovat erilaiset biologiset hienojakoiset pölyt, jotka pääsevät keuhkorakkuloihin asti. Yleisimmin tautia aiheuttavat kosteusvauriomikrobit, kuten homesienten ja aktinomykeettien itiöt tai muut elimistölle vieraat proteiinipölyt.

Sairastumiseen tarvitaan yleensä voimakas, usein toistuva tai jatkuva altistuminen biologisille pölyille, joten alveoliitti on usein työperäinen sairaus.

Joukko kansanedustajia teki valtioneuvostolle kirjallisen kysymyksen TTL:n suorittamista vaarallisista altistuskokeista 30.9.2004 ( KK 719/2004 vp) kysyen, mihin pikaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta ihmisten ter­veyttä vaarantavat, väärin perustein tehdyt keuhkojen homeuutealtistuskokeet Työterveyslaitoksella lopetetaan välittömästi.

Vastauksen kysymykseen antanut peruspalveluministeri Liisa Hyssälä totesi: "Homepölykeuhkoa (allergista alveoliittia, "farmarin keuhkoa") epäiltäessä spesifistä altistuskoetta ei suoriteta. Tämä johtuu siitä, että allergisen alveoliitin reaktiot saattavat pahimmassa tapauksessa olla palautumattomia, kun taas astman reaktiot ovat palautuvia. Allergisen alveoliitin diagnoosilla on kansainvälisesti laajalti hyväksytyt kriteerit, jotka eivät edellytä altistuskoetta."

Hyssälän vastaus on ristiriidassa sen tosiasian kanssa, että TTL edelleen tekee näitä erittäin riskialttiita kokeita kosteusvauriomikrobeista sairastuneille huolimatta siitä, että potilas oireilisi homepölykeuhkosairauteen liittyvin oirein.

Suomi on tiettävästi ainoa valtio maailmassa, joka altistaa lähes kaikki kosteusvauriomikrobeista sairastuneet työntekijät homeuutetesteillä vedoten esimerkiksi vakuutusjuridiikkaan.

Homealtistamisen haitallisista vaikutuksista on myös tieteellistä näyttöä. Vuonna 2003 Kuopion yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan altistuskokeen vaikutukset olivat erittäin huonoja ja pysyviä hiirten keuhkoissa, jotka muistuttavat rakenteeltaan varsin pitkälti ihmisen keuhkoja.

Juha Jussilan väitöstutkimuksessa selvitettiin kosteusvauriorakennuksen sisäilmasta eristetyn kahden bakteerin ja kahden homeen kykyä ai­heuttaa haittavaikutuksia annostelemalla mikrobisoluja tai niiden itiöitä suoraan hiiren hengitysteihin.

Tuloksista ilmeni, että mikrobit aiheuttivat tulehdusmuutoksia koe-eläinten keuhkoissa ja imusolmukkeissa. Tutkimuksessa havaittiin lisäksi pernasoluihin kohdistuvia haittoja, jotka saattavat haitata immuunipuolustusjärjestelmän normaalia toimintaa ja altistaa siten esimerkiksi infektioille.

Jussilan mukaan tulokset vahvistavat kokeellisissa soluviljelytutkimuksissa tehtyjä havaintoja, joissa kosteusvauriorakennusten mikrobien on havaittu aiheuttavan tulehdusvasteita immunologisen puolustusjärjestelmän soluille.

Ne tukevat niin ikään kliinisiä havaintoja, joiden mukaan kosteusvauriorakennuksissa altistuneilla on tavallista runsaammin tulehdusperäisiä hengitystieoireita.

Tässä valossa on pöyristyttävää, että altistuksia tehdään yhä väärin perustein.

On aiheellista toistaa kansanedustajien pari vuotta sitten esittämä kysymys: eikö Suomessa osata diagnosoida esimerkiksi keuhkorakkuloiden tulehdusta, alveoliittia muutoin kuin altistamalla potilas vaarallisia seurauksia aiheuttavilla uutteilla?

Onko myöskään perusteltua, että mikäli kosteusvauriomikrobeista sairastunut ja alveoliittiin sopivin oirein oireileva ei perustelluin syin halua mennä vakuutusyhtiöiden edellyttämään altistuskokeeseen, jää Suomessa ilman ammattitautidiagnoosia?

Neittaanmäki Petri /kesk

Mitä hallitus aikoo tehdä, että kosteusvauriomikrobeista sairastuneiden ter­veyttä vaarantavat väärin perustein tehdyt homeuutealtistuskokeet lopetetaan Työterveyslaitoksella välittömästi, ja

miten hallitus aikoo ohjeistaa Työter­veyslaitosta, että kosteusvauriomikrobeista sairastuneille saadaan astman sijasta tautidiagnoosi, joka mitä ilmeisimmin on vakavimman sairauden omaavan kohdalla allerginen alveoliitti eli yliherkkyyskeuhkokuume?

Peruspalveluministeri Hyssälä Liisa

Kosteus- ja mikrobivaurioituneet rakennukset ovat Suomessa yleinen ongelma. Kosteusvau­rion yhteydessä voidaan altistua kymmenille eri mikrobeille sekä kosteuden vaikutuksesta rakenteista vapautuville kemikaaleille. Näistä altisteista aiheutuva oireilu on yleistä, mutta spesifit sairaudet ovat harvinaisia. Kosteusvauriomikro­bien tiedetään aiheuttavan ammattitautina astmaa, allergista nuhaa, allergista alveoliittia (homepölykeuhko) ja orgaanisen pölyn aiheuttamaa toksista oireyhtymää (organic dust toxic syndrome, ODTS). Astma on näistä yleisin kosteusvauriomikrobien aiheuttama sairaus. Allerginen ­alveoliitti on hyvin harvinainen homealtistuksen aiheuttama sairaus.

Em. sairauksien diagnostiset menetelmät ovat valitettavasti puutteellisia. Allergiatestejä on vain muutamia ja altistusuutteita vain yksi. Ongelman haasteellisuudesta johtuen homesairauksien diagnoosista ja hoidosta on julkaistu kansallinen suositus, ns. Majvik-suositus, joka on hiljattain uusittu ja julkaistaan pian. Koska hometaloissa altistutaan monille mikrobeille ja syntyviä sairauksia on useita erilaisia, näiden ammattitautitapausten diagnosoinnissa ja korvauskäytännössä on ollut vaikeuksia. Yksi ongelma on, että vakuutusyhtiöt edellyttävät spesifejä altistustestejä, vaikka niiden luotettavuudessa on puutteita. Niiden suorittamatta jättäminen kuitenkin johtaisi ammattitaudin hylkäämiseen. Spesifistä keuhkoputkialtistustestiä on tähän asti pidetty varmimpana tapana todeta ammattiastma. Sitä käytetään edelleen astman diagnostiikassa, mutta ­uudessa Majvik II -suosituksessa ehdotetaan ­uudenlaista diagnoosikäytäntöä, joka tulevaisuudessa vähentänee huomattavasti altistuskokeiden tarvetta. Syynä ei kuitenkaan ole se, että altistuskoe vaarantaisi potilaitten terveyttä, vaan se, että työpaikalla tapahtuva hengitysarvojen pitkäaikaisseuranta kuvastaa paljon paremmin kokonaisaltistumista ja potilaan sairautta.

Näkemyksemme mukaan Työterveyslaitos ei ole altistanut potilaita kosteusvauriomikrobiuutteille väärin perustein eikä sairastuneiden terveyttää vaarantaen. Altistustestejä tehdään vain homeesta valmistetulla uutteella. Altistuksessa ei käytetä kokonaisia homeitiöitä, joka voisi aiheuttaa vaaraa alveoliittipotilaalle. Lisäksi potilaan tila tutkitaan huolellisesti ennen altistusta ja hänelle selvitetään asiaan liittyvät riskit. Erilaisia altistustestejä tehdään lähes 800 vuodessa, eikä potilaan terveyttä vaarantavia komplikaatioita ole esiintynyt. Kun ennestään homeelle herkistynyt henkilö kokeen yhteydessä saa astmareaktion, se hoidetaan lisäämällä astmalääkitystä joiksikin päiviksi. Terve, uutteelle herkistymätön henkilö ei kokeessa herkisty eikä sairastu. Altistustestit ovat siinä mielessä turvallisia, että altistustilanne on kontrolloitu, antigeenimäärä, joka potilas hengittää, on säädetty pieneksi, ja koulutettu henkilökunta on tottunut hoitamaan mahdollisia reaktioita.

Alveoliittia epäiltäessä ei altistuskokeita suoriteta. Allergisessa alveoliitissa on kansainvälisesti hyväksytyt kriteerit, jotka eivät edellytä altistuskoetta. Muutamissa tapauksissa Työter­veyslaitoksen astmatutkimusten altistustestit ovat yllättäen paljastaneet alveoliitin, mutta kaikki reaktiot ovat olleet lieväasteisia eivätkä altistuskokeet ole haitanneet asianomaisten terveyttä. Nämäkin tapaukset ovat tutkittavien kannalta olleet hyödyllisiä, koska diagnoosin asettaminen on mahdollistanut oikean hoidon ja kuntoutuksen. Astma ja alveoliitti voivat esiintyä myös samalla potilaalla. Spesifinen altistuskoe alveoliittia epäiltäessä tulee kuitenkin kyseeseen ainoastaan, jos diagnoosiin ei päästä ilman altistusta ja altistetta ei ennestään pidetä allergisen alveoliitin aiheuttajana. Allergisen alveoliitin oireet, kliiniset löydökset ja keuhkojen toimintakokeiden tulokset ovat täysin erilaisia kuin astman aiheuttamat.

Eduskuntakyselyssä mainittuja hiirikokeita ei voida verrata diagnostisiin altistuskokeisiin. Kyseessä on suuri annos puhdistamattomilla uutteilla tai kokonaisilla itiöillä, joiden vaikutukset voivat olla toksisia. Laboratoriokokeita on tehty esim. myrkyllisimpiin kuuluvalla Stachybotrys chartarum-homeella.

Toistuvat kosteusvaurioiden terveysongel­mien selvittämiseen liittyvät kyselyt ovat osoitus siitä, että tarvitaan avoin keskustelu ja yhteiskunnallinen sopimus siitä, mikä on riittävä näyttö ammattitaudin osoittamiseksi tapauksissa, joissa diagnoosin tekeminen on vaikeaa eikä spesifejä testejä ole käytettävissä. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) aloitteesta STM:n työterveyshuollon neuvottelukuntaan on perustettu ammattitautijaosto, jossa on edustettuna STM, Työterveyslaitos, Suomen Vakuutusyhdistysten Keskusliitto ja muita tahoja. Jaostossa voidaan käsitellä ammattitauteihin liittyviä kysymyksiä ja sopia pelisäännöistä. Myös kosteusvaurion aiheuttamia ammattitauteja tullaan käsittelemään tässä jaoksessa.

Käsittelyt

  • Vireilletulo

  • Pöydällepano

  • Käsittely päättynyt