Puolustusvoimilla on aikomus pitää itäsaksalaiset ja kiinalaiset rynnäkkökiväärit sodan ajan käyttöä varten varastoituna. Rauhan aikana käytössä ovat kotimaassa valmistetut rynnäkkökiväärit.
Nykyinen rynnäkkökiväärikalusto säilyy käyttökelpoisena noin vuoteen 2035 asti, jolloin myös nykyinen patruunavarasto vanhentuu. Tätä ennen — 2020-luvun alkupuolella — on päätettävä rynnäkkökiväärien käytön jatkamisesta tai uuden aseen hankkimisesta. Aseiden hävittämisestä tai korvaamisesta ei ole tehty päätöksiä.
Puolustusvoimien varustuksen, kuten rynnäkkökiväärien, elinkaari suunnitellaan siten, että varustuksen käytettävyys säilyy mahdollisimman pitkään ja varustuksen käyttöarvo tulee hyödynnettyä ennen elinkaaren loppumista. Rynnäkkökiväärien elinjakson suunnittelussa otetaan huomioon rynnäkkökiväärien tekniset ominaisuudet, tulevaisuuden joukkojen kokoonpanot ja suorituskykytarpeet, valtion talouden asettamat mahdollisuudet uusintahankintoihin sekä yleisen aseteknologian kehittyminen seuraavien 10—20 vuoden aikana. Elinkaaren suunnittelussa on tiedostettu, että aseita voi olla sodan ajan vahvuuteen nähden ns. ylivahvuudessa joukkojen suorituskyvyn varmistamiseksi. Sodan ajan tarpeiden ylittäviä rynnäkkökiväärejä vaihdetaan käytössä kuluneisiin ja rikkoontuneisiin aseisiin, jolloin korjaamiseen ei tarvitse käyttää tarpeettomasti voimavaroja.
Puolustusvoimat ei ole harkinnut rynnäkkökiväärien muuttamista kertatuliaseiksi ja myymistä aktiivireserviläisille. Asia ei ole ajankohtainen, koska nykyinen asemäärä on toistaiseksi tarkoitus säilyttää.
Kun aseita tulee poistettavaksi puolustusvoimien käytöstä, tehdään niiden jälkikäsittelystä, so. romuttamisesta, museoinnista tai myymisestä tapauskohtaisesti päätökset materiaalin hylkäyksen yhteydessä. Päätökset aseiden hylkäyksestä ja niiden jälkikäsittelystä tehdään voimassa olevien päätöksen tekoa koskevien ohjeiden mukaisesti puolustusvoimissa ja puolustusministeriössä.