Keuhkojen homealtistuskokeiden vaarallisuus

Kirjallinen kysymys KK 719/2004
Linkki alkuperäiseen asiakirjaan

Esityksen sisältö

Ministeri Mönkäre vastasi 16.4.2004 kansanedustaja Tarja Cronbergin kirjalliseen kysymykseen ( KK 256/2004 vp), joka koski työpaikan homeista sairastuneiden toimeentulon järjestämistä. Vastauksessa ministeri kirjoittaa muun muassa, että "homepölykeuhkodiagnoosi ei sitä vastoin edellytä altistuskokeen tekemistä lainkaan." Se onkin oikein, sillä keuhkojen homealtistuskokeet ovat vaarallisia ja terveydelle haitallisia.

Tästä huolimatta on nyt kuitenkin ilmennyt, että Työterveyslaitoksella on useita ihmisiä altistettu homeuutteille tapauksissa, joissa homepölykeuhkodiagnoosi on ollut ilmeinen. Näin ollen onkin todennäköistä, että näiden henkilöiden terveys on heikentynyt tällaisista turhista altistuksista. Rakennusten kosteusvauriohomeille altistuu tänä päivänä Suomessa päivittäin yli satatuhatta suomalaista, joten mahdollisten turhien altistustenkaan määrä ei ole pieni.

Suomi on tiettävästi myös ainoa maa maailmassa, joka altistaa miltei järjestään kaikki kosteusvauriomikrobeista sairastuneet työntekijät vedoten mm. vakuutusjuridiikkaan. Tähän mukaan luetaan myös homepölykeuhkoon ja muuhun keuhkorakkuloiden tai keuhkoputkien tulehdustilaan sairastuneet, joiden terveyttä nämä altistukset saattavat jopa huonontaa.

Näyttääkin nyt siltä, että altistuksia tehdään tahallaan väärin perustein. Onko syynä se, että työpaikan homeista sairastuneiden lakisääteisiin toimeentulokorvauksiin eivät määrärahat riitä? Eikö maassamme osata diagnosoida esim. keuhkorakkuloiden tulehdusta, alveoliittia tai orgaanisen pölyn aiheuttamaa oireyhtymää muutoin kuin altistamalla potilas jopa vaaralliseen tapaan oireita aiheuttavilla uutteilla? Tällainen menettely on rikollista sekä ihmisoikeuksia loukkaavaa toimintaa.

Salo Petri /kok

Mihin pikaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että ihmisten terveyttä vaarantavat, väärin perustein tehdyt keuhkojen homealtistuskokeet Työterveyslaitoksella lopetetaan välittömästi?

Peruspalveluministeri Hyssälä Liisa

Työterveyslaitos edustaa valtakunnallista ammattisairauksien diagnostiikan erikoisosaamista. Siksi potilasaineisto on pitkälle valikoitunutta. Tapaukset ovat usein varsin vaikeita tutkia, koska yksinkertaiset ammattitaudit osataan diagnosoida muissa erikoislääkäritasoisissa sairaaloissa. Monet Työterveyslaitoksen työlääketieteen osastolle tulevat tapaukset on jo tutkittu muualla. Potilaiden tullessa Työterveyslaitokselle tutkittavaksi altistumisesta on jo saattanut kulua pitkiäkin aikoja, mikä vaikeuttaa asioitten selvittämistä. Työterveyslaitoksen työlääketieteen osaston erikoisosaamiseen kuuluu keskeisesti erilaisten altistustestien suorittaminen.

Hengitysteiden spesifinen altistustesti on erityisesti ammattiastman diagnostiikassa luotettava menetelmä. Sekä eurooppalaisen että pohjoisamerikkalaisen asiantuntijaryhmän julkaisemissa suosituksissa hengitysteiden altistustestiä pidetään luotettavimpana keinona osoittaa ammattiastma. Ammattinuhan diagnostiikassa nenän limakalvojen altistustestit ovat lähes ainoa keino osoittaa ammattitauti luotettavasti. Altistuskokeella pyritään nimenomaan osoittamaan tietyn altisteen aiheuttama nuha- tai astmareaktio. Tältä osin kosteusvauriomikrobit, kuten homeet, eivät muodosta poikkeusta muista astmaa tai nuhaa aiheuttavista altisteista. Kun jonkin kosteusvauriomikrobin epäillään aiheuttaneen ammattiastman tai -nuhan, käytetään altistustesteissä mahdollisimman pitkälle standardoituja mikrobiuutteita. Keuhkojen altistuskokeita varten on saatavana vain kolme eri uutetta. Se vähentää luonnollisesti negatiivisen testituloksen luotettavuutta. Potilaalle tiedotetaan aina altistustestien tarkoituksesta, testien suoritustavoista ja niihin liittyvistä mahdollisista reaktioista. Testejä suoritetaan ainoastaan tutkittavan suostumuksella.

Työterveyslaitoksella on kohta 30 vuoden kokemusta hengityselinten altistustesteistä. Vuosittain suoritetaan noin 700 keuhkojen altistustestiä. Niihin liittyvät terveydelliset riskit ovat hyvin pienet. Suurin haitta on ollut harvoin esiintyvä pitkittynyt astmaoire, joka on kestänyt useamman päivän ajan. Tällaisella spesifisellä keuhkojen altistuskokeella on merkittäviä etuja. Tutkittava altistetaan lyhytaikaisesti tiedossa olevalle altisteelle, tarkoin määritellylle pitoisuudelle. Mahdollisiin reaktioihin on huolellisesti varauduttu. Altistustestit ovat oleellisia myös uusien työelämän astmaa aiheuttavien altisteiden tunnistamisessa. Altistumisen minimoimisen tai altisteen poistamisen, työntekijän, uudelleensijoittamisen ja ammatillisen kuntoutuksen kannalta spesifisen aiheuttajan selvittäminen on aina oleellista.

Vaihtoehto altistuskokeelle on useimmiten se, että tutkittava joutuu palaamaan ilman diagnoosia siihen työympäristöön, jossa tautia aiheuttanut altiste esiintyy. Tämä on terveyden kannalta huomattavasti haitallisempaa, kirjallisuuden mukaan jopa hengenvaarallista, kuin kontrolloiduissa olosuhteissa suoritettu altistustesti.

Työterveyslaitokselle on vuosina 1993—2003 lähetetty noin 1 750 tutkittavaa kosteusvaurion aiheuttaman ammattitautiepäilyn takia. Valtaosa on tullut työhön liittyvien astma- ja/tai nuhaoireiden takia. Rutiinidiagnostiikkaan kuuluu ns. työpaikkaPEFseuranta, joka oikein suoritettuna on tärkeä osa taudinmääritystä. Selvästi positiivisena ja yhdistettynä esimerkiksi työpaikalla esiintyville mikrobeille kehittyneen IgEluokan vasta-ainelöydöksen kanssa sitä voidaan pitää diagnostisena. TyöpaikkaPEFseurannankin yhteydessä tutkittava altistuu työpaikalla esiintyville mikrobeille. TyöpaikkaPEFseuranta jää kuitenkin varsin usein negatiiviseksi, tai työpaikan kosteusongelma saattaa jo olla korjattu, kun tutkittava tulee Työterveyslaitoksen tutkimuksiin. Joskus työpaikkaa ei enää ole. Siten työpaikkaPEFseuranta ei läheskään aina ole toteutettavissa. Näissä tapauksissa altistuskoe saattaa silti johtaa diagnoosiin. Suomen parhaat asiantuntijat julkaisivat vuonna 1998 yhteiset suositukset koskien kosteusvauriomikrobien aiheuttamien oireiden selvittelyä. Asianomaisten asiantuntijoiden yhteisesti hyväksymissä kannanotoissa suositeltiin hengitysteiden altistuskokeita kosteusvauriomikrobin aiheuttaman ammattiastmaepäilyn diagnostiikassa.

Kansanedustajien kysymyksessä esiintyy valitettava väärinkäsitys koskien keuhkorakkulatason diagnostiikkaa. Homepölykeuhkoa (allergista alveoliittia, "farmarin keuhkoa") epäiltäessä spesifistä altistuskoetta ei suoriteta. Tämä johtuu siitä, että allergisen alveoliitin reaktiot saattavat pahimmassa tapauksessa olla palautumattomia, kun taas astman reaktiot ovat palautuvia. Allergisen alveoliitin diagnoosilla on kansainvälisesti laajalti hyväksytyt kriteerit, jotka eivät edellytä altistuskoetta. Väärinkäsitys johtunee siitä, että muutamassa tapauksessa tutkittavan oireet ovat viitanneet astmaan, mutta altistustestissä on yllättäen paljastunut alveoliitti. Näissä harvoissa tapauksissa kyseessä ovat olleet vuosia kestäneet epämääräiset hengitysteiden oireet, jotka ovat johtaneet altistustesteihin, joskus jopa tutkitta­vien vaatimuksesta. Nämäkin tapaukset ovat tutkittavien kannalta olleet edullisia, koska diagnoosin asettaminen on mahdollistanut oikean hoidon ja kuntoutuksen aloittamisen. Tapaukset ovat kaikki olleet hyvin lieväasteisia ja sopineet epämääräisiin, pitkään kestäneisiin oireisiin. Diagnoosin selviäminen on ollut taudin hoidon kannalta ratkaiseva. Näissäkään tapauksissa altistuskokeet eivät ole haitanneet asianomaisten ter­veyttä.

Kyselyssä mainittu orgaanisen pölyn aiheuttama oireyhtymä (ODTS, Organic Dust Toxic Syndrome) on alveoliittia muistuttava tauti, jolla kuitenkin on erilainen, ei-immunologinen mekanismi takanaan. Se diagnosoidaan oireiden pohjalta ja voidaan erottaa yllä mainituista sairauksista mm. keuhkohuuhtelun ja keuhkotoimintakokeiden avulla. Spesifistä altistuskoetta ei tehdä sen osoittamiseksi. Sen sijaan ODTS saattaa jäädä diagnoosiksi kun ammattiastma on poissuljettu esim. altistuskokein. ODTS ei jätä pysyviä oireita tai haittoja.

Työterveyslaitoksella ei suoriteta tutkittavien terveyttä vaarantavia ja väärin perusteluin tehtyjä keuhkojen altistuskokeita, vaan edellä mainitun mukaisesti tutkimusten tarve vaihtelee oireiden ja sairauksien luonteesta johtuen.

Käsittelyt

  • Vireilletulo

  • Pöydällepano

  • Käsittely päättynyt