Ojutjärven tilan paheneminen Kauhavalla

Kirjallinen kysymys KK 467/2004
Linkki alkuperäiseen asiakirjaan

Esityksen sisältö

Kauhavan kaupungissa sijaitseva Ojutjärvi-niminen järvi oli vielä 1960- ja 1970-luvulla kirkasvetinen ja saasteeton hiekkarantoineen. Viime vuosina järven tila on heikentynyt huolestuttavasti. Metsäojituksen myötä järvi on mataloitunut ­ojien mukana tulleista maalajeista. Paikka paikoin on pohjassa jo yli metrinen mutakerros. Nykyisin järvi on lähes uimakelvoton, ja kunnallinen uimarantakin on uhattuna. Järven tila on pahentunut siinä määrin, että vedessä käydessä saa kunnon mutakylvyn, mikä edellyttää uinnin jälkeen suihkussa käymistä. Tilanteen vielä heikentyessä myös virkistyskalastus saattaa vaarantua.

Ojutjärvi tulisikin saada pikaisesti kunnostusohjelman piiriin, jotta järvi saataisiin ruopattua ja uudelleen virkistyskäyttöön, koska alueella ei ole juuri lainkaan muita järviä. Järven kuntoon saattamisen eräänä edellytyksenä on metsäojien ­saostusaltaiden rakentaminen. Mainitulla toimenpiteellä estettäisiin myös rantojen jatkuva ja pahentuva rämettyminen.

Vistbacka Raimo /ps

Onko hallitus tietoinen Kauhavan kaupungissa olevan Ojutjärven tilan pahenemisesta ja siitä, että se on vauhdilla muuttumassa virkistyskäyttöön kelvottomaksi ja

mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä Ojutjärven saamiseksi uudelleen käyttöön uimisen, veneilyn sekä kalastuksen osalta?

Ympäristöministeri Enestam Jan-Erik

Ojutjärvi Kauhavalla Kauhavanjoen vesistö­alueella on pinta-alaltaan 56 ha. Sen valuma-alue on vain muutamia neliökilometrejä, pääasiassa metsätalousmaata. Järvi on matala: vesisyvyys on suurimmillaan vain hieman yli kaksi metriä. Järven rannalla on pieni seurakunnan leirikeskus ja yleinen uimaranta. Länsiranta on kaavoitettu loma-asuntorakentamiseen. Järvellä harrastetaan virkistyskalastusta, ja siihen on istutettu kaloja, lähinnä kirjolohta. Vähäjärvisellä Etelä-Pohjanmaalla Ojutjärvi on paikallisesti merkittävä virkistyskohde uimapaikkana ja virkistyskalastusvesistönä.

Järven virkistyskäyttöä haittaavat järveen tulleet eloperäiset sedimentit niin kuin useimmissa Etelä-Pohjanmaan järvissä, varsinkin pienissä järvissä. Ojutjärveä ei kuitenkaan uhkaa umpeenkasvaminen, eikä sen vedenlaadussa ole ollut havaittavissa nopeita muutoksia. Vuosien 2002—2003 poikkeuksellinen kuivuus oli laskenut hieman järven vedenkorkeutta ja pienentänyt veden vaihtuvuutta. Järven pH-arvo on ollut melko alhainen, useimmiten alle 6,0. Happitilanne on ollut vaihteleva ja talvisin selvästi heikentynyt, mutta täydellistä happikatoa järvessä ei vedenlaatuhavaintojen mukaan ole ollut. Uimavesitutkimuksia Ojutjärvestä on tehty säännöllisesti vuodesta 1991 alkaen kesä-, heinä- ja elokuulta sekä vuodelta 2003 myös maaliskuulta. Uimaveden hygieeninen laatu on ollut hyvä tai täyttänyt uimavedelle asetetut mikrobiologiset ja fysikaalis-kemialliset laatuvaatimukset lukuun ottamatta yhtä lievähköä poikkeamaa yli 10 vuotta sitten.

Vesistöjen kunnostushankkeiden toteuttaminen edellyttää valtion toimien lisäksi kunnan tai muun osapuolen aloitteellisuutta. Ympäristökeskukset pyrkivät suuntaamaan niukat kunnostusresurssinsa kohteisiin, joissa paikallinen kiinnostus ja panostus hankkeisiin on suurin. Länsi-Suomen ympäristökeskus toteuttaa alueella parhaillaan yhdessä muiden viranomaisten kanssa EU:n tavoite 2 -siirtymäkauden ohjelmaa. Sen yhteydessä on kyselty viimeksi keväällä 2004 kuntien toiveita toteutettavien hankkeiden tärkeysjärjestyksestä. Ojutjärven kunnostamisesta ei tällöin tehty aloitetta ympäristökeskukselle, eikä se ole noussut muutenkaan esille kiireellisimpiä kunnostustarpeita selvitettäessä. Sen sijaan Härmänmaan seutukunnassa toteutetaan parhaillaan maakunnallisen ympäristöteemaohjelman puitteissa muun muassa Vähä-Vuosjärven kunnostusta Kauhavalla sekä Järvenjärven kunnostusta Ylihärmässä.

Ympäristöhallinnon mahdollinen osallistuminen Ojutjärven kunnostamiseen edellyttää siis sitä, että Kauhavan kaupunki ottaa ensin asiassa yhteyttä Länsi-Suomen ympäristökeskukseen jatkotoimien selvittämiseksi. Valtion osuus kunnostushankkeen kokonaiskustannuksista voi pääsääntöisesti olla enintään 50 %, ellei tätä suuremmalle valtion rahoitusosuudelle ole luonnonsuojelusta johtuvaa tai muuta erityistä perustetta. Kunnan tai muun hankkeeseen osallistuvan tahon tulee huolehtia omasta osuudestaan erikseen laadittavan sopimuksen mukaisesti ja muun muas­sa yleensä hakea työn edellyttämät luvat. Jos kysymyksessä ei ole EU-hanke, rahoitetaan valtion osuus vesistöjen kunnostushankkeiden toteuttamisesta yleensä momentin 35.10.77 (Ympäristötyöt) määrärahoilla.

Käsittelyt

  • Vireilletulo

  • Pöydällepano

  • Käsittely päättynyt