Homeen aiheuttamat sairastumiset Lapuan poliisilaitoksella

Kirjallinen kysymys KK 291/2006
Linkki alkuperäiseen asiakirjaan

Esityksen sisältö

Työnantaja on työturvallisuuslain 8 §:n mukaan velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työntekijän suojelusta annetun työterveyshuoltolain 10 § säätää, että jos työtekijällä on henkilökohtaisten terveydellisten ominaisuuksien takia ilmeinen alt­tius saada työstä vaaraa terveydelleen, häntä ei saa käyttää tällaiseen työhön. Työterveyshuoltolain 12 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan työterveyshuoltoon kuuluu myös toimenpide-ehdotusten tekeminen työn sopeuttamiseksi työntekijän edellytyksiin. Edellä esitettyjen säädösten perusteella myös valtio työnantajana on velvollinen huolehtimaan työntekijöidensä terveydestä. Silloin, jos työtekijän terveydelle aiheutuu työn tekemisestä haittaa, on työnantaja velvollinen järjestämään työolosuhteet sellaisiksi, että työhön edelleen kykenevä henkilö voi työtään jossain muodossa jatkaa.

Lapuan poliisilaitoksen tiloissa on ilmennyt vakava homeongelma. Tämän vuoksi laitoksen tiloissa työskentelevistä henkilöistä suuri osa on kärsinyt homeen ja pölyn aiheuttamista silmien sidekalvojen, ihon ja ylempien hengityselinten sairauksista. Kosteusvauriosta aiheutuneiden homeiden vakavan ammattitaudin on saanut ainakin yksi Lapuan poliisilaitoksen tiloissa työskennellyt henkilö, ja usealle henkilölle on jouduttu hankkimaan korvaava työtila muualta. Valtion tulisi työnantajana ehdottomasti puuttua tällaisiin työntekijöiden terveyttä vakavasti vaarantaviin puutteisiin työtiloissa ripeästi eikä vasta sitten, kun moni on jo päätynyt sairastelukierteeseen jouduttuaan työskentelemään homealtistuksessa. Mahdollisesti koko rakennus joudutaan asettamaan käyttökieltoon.

Kun sairastunut em. laitoksen henkilökuntaan kuuluva työntekijä sitten haluaisi kuitenkin jatkaa työssään, joudutaan hänelle etsimään työtilat ja olosuhteet, joissa pöly- ja homealtistus olisi mahdollisimman pieni. Pahasti altistunut työtekijä ei välttämättä pysty enää toimimaan edes sellaisissa tiloissa, joissa pöly- ja homemäärät olisivat "tavallisella" tasolla, vaan tarvitaan tätäkin parempaa hengitysilman laatua. Tästä työolojen ­uudelleen järjestelystä aiheutuu luonnollisesti ammattitautiin sairastuneelle henkilölle lisäharmia ja mahdollisesti lisäkustannuksiakin, kun työnantaja määrää uudeksi työskentelypisteeksi toisen poliisitalon uudella paikkakunnalla, ja näin voidaan joutua matkustamaan kodista kauem­pana sijaitsevalle paikkakunnalle töihin.

Valtion tulisi työnantajana tällaisessa tilanteessa tehdä kaikkensa, jotta ammattitautiin sairastunut voisi mahdollisimman joustavasti palata töihin, eikä hänelle työolosuhteiden pakollisesta muuttamisesta saisi aiheutua mitään lisäharmia, vaan mahdolliset lisäkustannukset tulisi valtion mukisematta korvata. Saamieni tietojen mukaan näin ei ole kuitenkaan käynyt, vaan esim. Lapuan poliisit joutuvat uhkaamaan julkisuudessakin olleiden tietojen mukaan työnantajaa ulosmarssilla, koska työskentelytiloja ei ole laitettu kuntoon. Tiloja ei ole saatettu asianmukaiseen kuntoon, vaikka rakennuksen omistajan, Senaatti-kiinteistöjen, taholta on jo vuonna 2002 luvattu tehdä tarvittavat lisäkorjaustoimenpiteet, jos ongelmia ilmenee. Korjauksia ei ole kuitenkaan tehty. Tämän lisäksi vakavan ammattitaudin saanut henkilö joutuu puolestaan raskaan valitusprosessin kautta hakemaan korvauksia hänelle työpisteen muuttumisesta aiheutuneista lisäkustannuksista, kuten matkakuluista.

Vistbacka Raimo /ps

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että valtio työnantajana varmistaa sen, että Lapuan poliisilaitoksen työskentelytilat eivät aiheuta työntekijöille terveyden menetystä, vaan kiinteistön omistava Senaatti-kiinteistöt, työsuojeluviranomaiset ja työterveyshuolto huolehtivat siitä, ettei työntekijöiden sallita työskennellä kyseisellä työpaikalla, jolla on todettu korkeita pitoisuuksia ihmisille haitallisia mikrobeja ja

miten hallitus aikoo varmistaa sen, että kun joitain tässä laitoksessa työskenteleviä henkilöitä on jo sairastunut, niin työhön palaaminen voidaan järjestää siten, ettei siitä aiheudu jo terveytensä menettäneelle henkilölle muuta harmia tai lisäkustannuksia?

Alue- ja kuntaministeri Manninen Hannes

Lapuan virastotalon poliisilaitoksen sisäilman laadussa on ollut ongelmia joitakin vuosia sitten tapahtuneen vesivahingon jälkeen. Tämän johdosta Senaatti-kiinteistöt teetti kahdella sisäilmaongelmiin perehtyneellä asiantuntijaorganisaatiolla tutkimukset sisäilman laadusta. Asiantuntijoiden toimenpidesuositusten perusteella tehtiin korjauksia, jotka saatiin valmiiksi syksyllä 2002. Tutkimukset ja korjaustoimenpiteet tehtiin hyvässä yhteistyössä poliisin johdon, työterveyshuollon ja työsuojeluviranomaisten kanssa. Samalla sovittiin tilanteen seurannasta ja Senaatti-kiinteistöt ilmaisi valmiutensa jatkokorjauksiin tarpeen vaatiessa.

Senaatti-kiinteistöjen antamien tietojen mukaan vuoden 2002 korjaustoimenpiteiden jälkeen muita kiinteistön korjaustoimenpiteitä on tehty tarpeen mukaan. Perusteellisempi ilmanvaihdon uudistamisen tarve on ollut tiedossa. Uudistustyö oli tarkoitus tehdä samanaikaisesti kihlakunnanviraston vuokravaikutteisten muutostöiden kanssa. Mainittujen muutostöiden teettämiseen liittyvä määrärahojen puuttuminen on viivästyttänyt myös ilmanvaihdon uudistustyötä. Saadun tiedon mukaan ilmanvaihdon uudistaminen on nyt toteutumassa. Remonttia koskevat tarjoukset on saatu ja hankintapäätöksen tekemisen jälkeen varsinainen uudistustyö alkaa todennäköisesti kesällä 2006. Väliaikana on jo suoritettu muita sisäilman laadun parantamiseen liittyviä toimenpiteitä, kuten ilmanvaihtokanavien perusteellinen nuohous.

Hallitus on tietoinen pitkiin sairauslomiin liittyvistä korkeista kustannuksista sekä niiden yhteiskunnallisista ja yksilökohtaisista vaikutuksista. Näihin voidaan kuitenkin vaikuttaa esimerkiksi tukemalla työntekijöiden oikea-aikaista ja turvallista työhön paluuta. Työhön paluun tukemiseen liittyvät kustannukset tulisikin nähdä ensisijaisesti sijoituksena henkilöstön työkyvyn ylläpitoon.

Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia työntekijöidensä työkyvyn turvaamisesta ja ylläpidosta parantamalla tarpeellisilla toimenpiteillä työympäristöä ja työolosuhteita. Onnistuneen työhön paluun edellytyksenä on työntekijän, lähiesimiehen ja työterveyshuollon toimiva yhteistyö, jossa voidaan käyttää apuna henkilöstöhallintoa, työsuojeluorganisaatiota ja luottamusmiesjärjestelmää. Myös työpaikan ulkopuolisia toimijoita, kuten Kela, työeläkelaitokset, kuntoutuslaitokset ja työhallinto, voidaan tarvittaessa ottaa avuksi.

Työterveyshuolto on henkilöstön työkyvyn ylläpidossa tärkeä yhteistyökumppani niin työnantajalle kuin työntekijöillekin. Linjajohto ja lähiesimiehet sekä työsuojeluorganisaatio ovat tärkeässä asemassa tukemassa pitkältä sairauslomalta työhön paluuta. Esimiehiä onkin tuettava sellaiseen johtamiseen, jossa huomioidaan henkilöstön työkyvyn ylläpito ja työhyvinvointi.

Käsittelyt

  • Vireilletulo

  • Pöydällepano

  • Käsittely päättynyt