Kansaneläkkeen pohjaosan palautus

Kirjallinen kysymys KK 26/2007
Linkki alkuperäiseen asiakirjaan

Esityksen sisältö

Eräs itärajan tuntumassa asustava henkilö ihmettelee kirjoituksessaan kansaneläkkeen pohjaosan leikkausta ja siinä tapahtuneita ratkaisuja ja varojen siirtoja, joihin hän ei ole saanut tähän päivään mennessä keneltäkään vastausta.

Tässä hänen kirjeensä: "Vuoden alusta 1957 maksettiin kansaneläkkeen perusosaa kansaneläkelain perusteella kaikille eläkeläisille samansuuruisena. Vuoden 1963 elokuussa astui voimaan työeläkelaki, jolloin kaikille eläkeläisille maksettiin pohjaosa työeläkkeen lisäksi.

Lainmuutoksella kokonaiseläke maksettiin työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteensovituksena n. kahden (2) vuoden ajan. Työeläkkeestä vähennettiin kuitenkin pohjaosan suuruinen summa, joten eläkeläiset menettivät jo tuolloin eläkkeestään pohjaosan suuruisen markkamäärän. Menetystä ei ole korvattu milloinkaan.

Vuonna 1995 alettiin suunnitella uusia eläkeläisten taloudellisia sortotoimia, joita kokonaisuudessaan voi pitää jo ryöstöinä.

1.1.1996 alkaen astui voimaan uusi kansaneläkejärjestelmä. Sen nojalla päätettiin, että kansaneläkettä ei enää myönnetä yksinäiselle henkilölle, jos I kalleusluokassa hänen työeläkkeensä on 890,38 euroa, II luokassa 854,05 euroa. Naimisissa olevien vastaavat luvut ovat 785,43 euroa ja 754,82 euroa kuukaudessa.

Vuoden 1996 aikana kansaneläkkeeseen kuului vielä lisäosa ja pohjaosa, mutta 1996 alkavissa eläkkeissä pohjaosasta tuli eläkevähenteinen, ja sen määrä saattoi olla 0. Vielä 1995 eläkeläisillä oli 76,52 euron suuruinen pohjaosa, joka poistettiin kokonaan 6 vuoden aikana. Tällä tavoin pohjaosa tuli leikatuksi työeläkkeestä osalta eläkeläisiä kahteen kertaan. Ilmoitus tuli eläkeläisille vain siten, että sen huomasi tilipussissaan.

Miksi KELA:n pohjaosa poistettiin, vaikka Kela oli perinyt maksua tulevasta eläke-edusta, ja maksut olivat eläkelakiin perustuvia?

Mihin näin säästyneet varat on käytetty, n. 5,8 miljardia markkaa on käytetty, ja millä tavoin eläkeläinen on näistä varoista hyötynyt?

Perusteluiksi kyseenalaiselle toimelle eivät riitä, että valtio tarvitsi rahaa, eikä eläkevähenteisyys työeläkkeistä kansaneläkkeen perusosasta, koska työeläkkeistä kerätyt maksut on maksettu erikseen, minkä perusteella eläke-etu syntyy.

Toivonkin nyt, että arvoisat kansanedustajat selvittävät tämänkaltaisen riistopolitiikan ja ilmoittavat siitä minulle."Tämäkin edellä mainittu kirje osoittaa, kuin­ka kansaneläkkeen pohjaosan poistaminen koet­tiin iso­na vääryytenä ja se koetaan vieläkin niin kauan kuin vääryys on oikaistu.

Maahan on saatu uusi hallitus, jonka hallitusohjelman otsikko on "Vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi". Nyt hallitus ensi töikseen voisi näyttää olevansa vastuullinen ja välittävä ja palauttaa kansaneläkkeen pohjaosan ilman taas uusia "meriselityksiä" ja kapulakieltä.

Lahtela Esa /sd

Mihin toimiin hallitus välittömästi ryhtyy kertoakseen tämän kysymyksen vastauksessa, mihin kansaneläkkeen pohjaosan leikkauksen yhteydessä säästyneet selkeästi eläkeläisille kuuluvat varat on käytetty ja

millä aikataululla hallitus aikoo lähteä kansaneläkkeen pohjaosan palautukseen, jotta tehty törkeä vääryys oikaistaan? Eikö oikeudenmukaisuuden tule aina voittaa, sillä kyse ei voi olla rahasta, sillä onhan Suomi vauraampi kuin koskaan?

Sosiaali- ja terveysministeri Hyssälä Liisa

Kansaneläkkeen pohjaosan leikkaus aloitettiin Lipposen 1. hallituksen esityksestä ja poistettiin kokonaan Lipposen 2. hallituksen aikana. Vuoden 2003 alusta tuli voimaan laki eräiden työeläkkeiden tarkistamisesta työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteensovittamisen johdosta. Lain tarkoituksena oli tarkistaa niitä työeläkkeitä, joissa kansaneläkkeen pohjaosa oli aiheuttanut vähennystä työeläkkeeseen. Tarkistuksia lain perusteella alettiin maksaa 1.10.2003 lukien.

Työeläkkeiden yhteensovitus tarkistettiin niiden 115 000 eläkeläisen osalta, joilta työeläkettä on kansaneläkkeen yhteensovituksen johdosta aikoinaan alennettu. Nämä henkilöt ovat saaneet työeläkkeeseensä korotuksen, joka on vähintään 5 euroa ja enintään 50 euroa kuukaudessa. Työeläkkeeseen tehtävä tarkistus laskettiin lain mukaan eläkkeensaajan omassa työeläkelaitoksessa viran puolesta. Eläkelaitoksen päätökseen voi hakea muutosta valittamalla.

Jos aikaisempi kansaneläkkeen yhteensovitusmenettely ei ollut vähentänyt työeläkettä, työeläkkeeseen ei tehty tarkistuskorotusta. Oikeutta korotukseen haettiin siltä eläkelaitokselta, joka maksaa muutoinkin hakijan työeläkettä.

Viime vaalikaudella kansaneläkkeisiin tehtiin kaksi tasokorotusta. Maalikuussa 2005 kansaneläkkeitä korotettiin 7 eurolla kuukaudessa ja syyskuussa 2006 tehtiin 5 euron suuruinen tasokorotus. Lisäksi kansaneläkkeet ja niihin sidotut etuudet ovat nousseet indeksikorotusten ansiosta vuosittain. Kaikki kansaneläkkeen korotukset kasvattavat samalla kunnallisverotuksessa tehtävän eläketulovähennyksen määrää, joten korotukset tuovat todellisuudessa lisätuloja myös sellaisille pieni- ja keskituloisille työeläkkeensaajille, joilla ei ole oikeutta kansaneläkkeeseen.

Vuoden 2008 alusta tulee voimaan edellisen eduskunnan hyväksymä kansaneläkelain kokonaisuudistus, jonka yhteydessä luovutaan kun­tien kalleusluokituksesta. Täysi kansaneläke on vuoden 2008 alusta jokaisessa Suomen kunnassa samansuuruinen. Kansaneläkkeensaajista noin 75 prosenttia asuu toisen kalleusluokan kunnissa. Näille henkilöille tulee kansaneläkkeen ja perhe-eläkkeen korotusta kuukausieläkkeeseen enimmillään noin 20 euroa. Korotuksen tästä syystä saa noin 1 100 pitkäaikaistyötöntä, noin 1 800 maahanmuuttajaa ja noin 9 500 maatalouden luopumistukea tai sukupolvenvaihdoseläkettä saavaa. Rintamaveteraaneista noin 11 400 saa korotuksen sotilasvammaetuuteen. Korotuksen saa myös noin 26 500 ylimääräistä rintamalisää saavaa henkilöä. Kuntaryhmämuutos nostaa myös toimeentulotukea saavien etuutta yksinhuoltajilla noin 16,50 euroa, aviopareilla 14 euroa ja lasten perusosaa saavilla 8,70—12 euroa kuukaudessa. Uusia henkilöitä kansaneläkejärjestelmän piiriin tulee arviolta 11 000 ja uusia luopumistuen saajia noin 1 200.

Pääministeri Vanhasen II hallituksen ohjelmaan on kirjattu 20 euron suuruinen kansaneläkkeen tasokorotus vuoden 2008 alusta. Hallitusohjelman mukaan myös kunnallisverotuksen alarajaa nostetaan. Toimeentulon turvaamisen ohella on tärkeää huolehtia eläkkeensaajien palveluista. Ensisijainen tavoite eläkkeensaajien ja vanhusten huollossa on ikääntyvien toimintakyvyn säilyttämisen edistäminen ja kotona asumisen tukeminen. Tähän pyritään hallitusohjelmassa mainituin keinoin.

Käsittelyt

  • Vireilletulo

  • Pöydällepano

  • Käsittely päättynyt