Ammattitautidiagnoosin pohjalta työkyvyttömäksi todetun henkilön toimeentulo

Kirjallinen kysymys KK 1108/2006
Linkki alkuperäiseen asiakirjaan

Esityksen sisältö

Homealtistumisen ongelmat ovat vihdoinkin löytäneet tiensä poliittiseen keskusteluun, kun homeille altistuneet perustivat 11.11.2006 Tampereella kosteusvauriomikrobeista sairastuneiden etujärjestön Rakkula ry:n.

Ammattitautilain sovellutukset ovat vuosien ajan tuottaneet ja tuottavat edelleen epäinhimillisiä tilanteita. Viittaan tässä myös kirjalliseen kysymykseeni KK 256/2004 vpTyöpaikan homeista sairastuneiden toimeentulon järjestäminen sekä toimenpidealoitteeseeni TPA 21/2004 vpTyössä homeperäisesti sairastuneiden toimeentulo. Tämä kysymykseni ministerille koskee kosteusvauriomikrobeista ja homeista ammattitauteihin sairastuneiden ja työkyvyttömyysdiagnoosin saaneiden jäämistä toimeentulon ulkopuolelle ja määräämistä työkokeiluun. Otan pohjoiskarjalaisen esimerkkitapauksen kysymykseni taustaksi.

Asianomaisella henkilöllä on todettu työpaikalla tapahtuneen altistuksen takia kosteusvauriohomeista aiheutunut ammattitauti, ensin keuhkoastma ja sen jälkeen toksinen reaktio orgaanisille pölyille (ODTS). Tämän jälkeen on tullut myös lukuisia liitännäissairauksia, mm. vaskuliitti. Sairaudet ovat aiheuttaneet pysyvän työkyvyttömyyden, joka asiassa esitettyjen lääketieteellisten selvitysten perusteella on riidattomasti todettu.

Asianomainen henkilö on ollut 36 vuotta virkasuhteessa, nyt 7,5 vuotta sairauslomalla. Hän on saanut tapaturmaeläkkeen takautuvasti vuosille 1995—2001. Tapaturmaeläke on kuitenkin lopetettu vuonna 2001 vakuutusyhtiön yksipuolisella päätöksellä. Vastuu on siirretty työnantajalle. Tästä päätöksestä on valitettu vakuutusoikeudelle, joka on tehnyt asiassa kielteisen päätöksen. Korkeimmasta oikeudesta ei saatu valituslupaa. Asianomainen on tällä hetkellä virassa oleva, työpaikallaan sairastunut ja työkyvyyttömyysdiagnoosin saanut — ja tästä huolimatta työtön työnhakija työvoimatoimistossa. Virkaansa hän ei pysty hoitamaan, koska työpaikka, sairaalarakennus, on niin pahasti kosteusvaurioinen, ettei altistumista voi välttää. Asianomaisen toimeentulo on tapaturmaeläkkeen loppumisen jälkeen koostunut työnantajan sairauslomapalkoista ja tämän jälkeen Kelan päivärahoista. Tehyn ansiosidonnaisesta päivärahasta, työnantajan maksamasta harkinnanvaraisesta sairauslomarahasta sekä nyt viimeksi osittaisesta Tehyn ansiosidonnaisesta päivärahasta. Asianomainen henkilö on saanut kielteiset eläkepäätökset myös Kuntien eläkevakuutukselta.

Toimeentulon nyt loppuessa työnantaja on esittänyt työkokeilua toimeentulon turvaamiseksi 7,5 vuoden sairasloman jälkeen ja työkyvyttömyydestä huolimatta. Työkokeilua siis ehdotetaan, vaikka työnantaja on 10.3.2006 lausunnossaan myöntänyt asianomaisen työkyvyttömyyden. Tilanne on inhimillisesti täysin kestämätön. Jatkuvasti pahentuvan sairauden takia työkokeilu on uhka terveydentilan heikkenemiselle. ­Asianomainen onkin lähes 10 vuotta jatkuneen altistumisen myötä joutunut kaventamaan elämäänsä altisteiden välttämiseksi. Runsaan seitsemän vuoden poissaolo työelämästä — edelleen vakavasti sairaana — vaatii myös työkykyarviota, joka hänelle on tekeillä. Henkisesti prosessi on raskas jo vuosikausia jatkuneiden tutkimusten, ristiriitaisten päätösten ja valituskierteiden jälkeen.

Kyseisen henkilön kohdalla ainoa oikeudenmukainen ratkaisu olisi yksiselitteisen työkyvyttömyyden hyväksyminen ja sen johdosta tapaturmavakuutuslainsäädäntöön perustuva korvaus, tapaturmaeläke, toimeentulon turvaamiseksi.

Cronberg Tarja /vihr

Voidaanko ammattitautidiagnoosin pohjalta yksiselitteisesti työkyvyttömäksi todettu henkilö määrätä työkokeiluun seitsemän vuoden työstä poissaolon jälkeen toimeentulon saamiseksi ja

miten taataan työpaikallaan homeista sairastuneen ja ammattitautidiagnoosin pohjalta työkyvyttömäksi todetun henkilön toimeentulo tilanteessa, jossa kaikki tukimuodot on kokeiltu ja myös osittainen Tehyn ansiosidonnainen päiväraha loppuu?

Sosiaali- ja terveysministeri Haatainen Tuula

Sosiaali- ja terveysministeriö on vastannut viimeksi kosteushomeiden aiheuttamia ammattitauteja koskeviin kirjallisiin kysymyksiin KK 404/2006 vp, KK 843/2006 vpja KK 988/2006 vp. Niistä ilmenevien seikkojen lisäksi totean seuraavaa.

Työpaikan kosteushomeista aiheutunut ammattitauti ei yleensä johda pysyvään työkyvyttömyyteen, jos sairastunut henkilö ei enää joudu alttiiksi kosteushomeille. Altistuksen päätyttyä oireet useimmiten lakkaavat ja työntekijä voi jatkaa työtään sellaisessa työtilassa tai työympäristössä, joissa hän ei altistu kosteushomeille. Osalla sairastuneista oireilu kuitenkin jatkuu työpaikalla tapahtuneen altistuksen päätyttyäkin ilman, että sille pystytään lääketieteen keinoin osoittamaan yksiselitteistä syytä.

Kosteushomeiden aiheuttamasta ammattitaudista maksetaan tapaturmavakuutuslain ( 608/1948) mukainen korvaus. Edellytyksenä on, että syy-yhteys ammattitaudin ja työkyvyn alentumisen välillä voidaan osoittaa lääketieteellisin arviointiperustein.

Ennen ammattitaudista johtuvan tapaturmaeläkkeen myöntämistä on selvitettävä sairastuneen mahdollisuudet siirtyä muuhun ammattitaudin aiheuttamien rajoitusten kannalta sopivaan työhön. Työpaikan vaihdosta voidaan tarvittaessa tukea erilaisten työllistymistä edistävien kuntouttamistoimenpiteiden avulla. Tällaisia ovat mm. työharjoittelu, työhön valmennus ja kohtuulliselta uuden työpaikan hakemisen ajalta maksettava tapaturmaeläke. Tarvittaessa korvataan koulutus uuteen ammattiin. Pysyvä täysi tapaturmaeläke maksetaan, jos työhön paluu ei ole mahdollista kuntouttamistoimenpiteidenkään avulla.

Oikeusasteiden vahvistaman laintulkinnan mukaan tapaturmavakuutusjärjestelmä ei ole vastuussa kosteushomeen aiheuttamaan ammattitautiin sairastuneen työntekijän työhön paluun estymisestä, jos se johtuu pelkästään siitä, ettei työpaikan tiloja ole korjattu altisteettomiksi. Kysymys ei ole ansionmenetyskorvauksen edellyttämästä työkyvyttömyydestä, vaan työpaikkakohtaisesta esteestä, jos kosteushomeista sairastunut henkilö kykenee entisenlaisiin työtehtäviin tai ammattiinsa altisteettomassa työympäristössä.

Mikäli sairastuneella henkilöllä ei ole oikeutta korvaukseen tapaturmavakuutusjärjestelmästä, hänellä on oikeus sairausvakuutuslain ( 1224/2004) mukaiseen sairauspäivärahaan ajalta, jona hän on estynyt tekemästä työtään sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Työkyvyttömyydellä tarkoitetaan sairausvakuutuslaissa sellaista sairaudesta johtuvaa tilaa, jonka kestäessä vakuutettu on sairauden edelleen jat­kuessa kykenemätön tekemään tavallista työtään tai työtä, joka on siihen läheisesti verrattavaa. Sairausvakuutuspäivärahaa ei makseta, mikäli työhön paluu estyy pelkästään siksi, ettei työpaikan tiloja ole saatettu altisteettomiksi. Myöskään työ- ja kansaneläkejärjestelmissä kosteushomeesta sairastunutta henkilöä ei voida katsoa työkyvyttömäksi, mikäli este työhön paluulle ei johdu sairastuneen työkyvyttömyydestä, vaan yksittäisen työpaikan olosuhteista.

Työttömyysturvalain ( 1290/2002) mukaan työkyvyttömällä henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Henkilöä ei katsota työttömyysturvalakia sovellettaessa työkyvyttömäksi, mikäli hän ei saa sairauspäivärahaa, kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea taikka jonkin muun lain nojalla etuutta, joka myönnetään täyden työkyvyttömyyden perusteella. Työpaikan kosteusvauriohomeesta sairastunut henkilö voi edellä todetuin edellytyksin saada toimeentulonsa turvaamiseksi työttömyysetuutta. Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa maksetaan 500 työttömyyspäivän ajalta, minkä jälkeen henkilöllä voi olla oikeus saada työmarkkinatukea. Työmarkkinatuki on tarveharkintainen etuus ja siihen vaikuttavat muun muassa puolison tulot.

Työantajan velvollisuutena on huolehtia työpaikan olojen terveellisyydestä. Mikäli työtiloja ei pystytä korjaamaan altisteettomiksi, työnantajan velvollisuutena on selvittää mahdollisuudet korvaaviin työtiloihin. Tämä velvollisuus korostuu, kun työntekijän sairastuminen on johtunut työnantajan työympäristöön kohdistuvista laiminlyönneistä. Työntekomahdollisuuksien selvittäminen työnantajan järjestämän työkokeilun avulla korvaavissa työtiloissa voi olla perusteltua niin kauan kuin työntekijällä on lääketieteellisesti arvioiden työkykyä jäljellä altisteettomaan työhön ja työsuhde jatkuu.

Työsopimuslain ( 55/2001) mukaan työntekijän työsopimusta ei saa irtisanoa sairauden perusteella, jollei työntekijän työkyky ole sairauden tai tapaturman vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista. Edellytyksenä on, että työntekijä ei sairauden, vamman tai tapaturman vuoksi pysty olennaisilta osin täyttämään työsopimuksesta johtuvia velvoitteitaan.

Sosiaali- ja terveysministeriö on parhaillaan kartoittamassa mahdollisia toimenpiteitä, joihin rakennuskannan kosteushomeiden aiheuttamien ongelmat kokonaisuutena antavat aihetta. Sen lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut tammikuun 4. päivänä 2007 tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön uudistamistyöryhmän. Sen yhteydessä on tarkoitus selvittää myös kosteushomeiden aiheuttamaan ammattitautiin sairastuneen työntekijän aseman parantamista vakuutusjärjestelmään liittyvin keinoin.

Käsittelyt

  • Vireilletulo

  • Pöydällepano

  • Käsittely päättynyt