Suomalainen sosiaaliturva perustuu pääosin Suomessa asumiseen. Oikeus päästä sosiaaliturvan piiriin voi syntyä myös EU-lainsäädännön tai kansainvälisen sosiaaliturvasopimuksen perusteella. Yksityishenkilöinä ulkomaisiin aseellisiin konflikteihin osallistuneiden, Suomessa asuvien henkilöiden sosiaaliturva määräytyy samoin perustein kuin muidenkin Suomessa asuvien henkilöiden.
Kunnat vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä asukkailleen. Henkilöllä, jolla on Suomessa kotikuntalain (201/1994) mukainen kotikunta, on oikeus saada julkisen terveydenhuollon palveluja. Julkiseen terveydenhuoltoon sisältyvät terveydenhuoltolain (1326/2010) perusteella muun muassa sairaanhoitopalvelut, suun terveydenhuolto, mielenterveystyö ja potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus.
Sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaisesti vakuutetuilla henkilöillä on oikeus sairausvakuutuksen etuuksiin, jos etuuksien lakisääteiset myöntämisedellytykset täyttyvät. Suomessa vakinaisesti asuva henkilö on vakuutettu sairausvakuutuslain mukaisesti. Sairausvakuutuksen etuuksia ovat muun muassa sairaanhoitokorvaukset yksityislääkärin ja -hammaslääkärin palkkioista ja tutkimuksen ja hoidon kuluista, lääkekorvaukset, Kansaneläkelaitoksen järjestämä ja korvaama kuntoutus sekä sairauspäivärahat ja kuntoutusrahat.
Edellä esitetyn perusteella ei ole tarvetta ryhtyä erityisiin toimiin asian johdosta.