Suomi otti käyttöönsä vuonna 1997 ns. EU-passin, jonka ulkomuoto noudattaa Euroopan unionin yhtenäistä kaavaa passin ulkomuodosta. Samassa yhteydessä Suomessa aloitettiin polykarbonaattisen, laserkaiverrettavan henkilötietosivun sisältävän passin valmistaminen ensimmäisenä maailmassa.
Passin kestävyyttä testattiin ennen käyttöönottoa. Testaustyössä käytettiin ulkopuolisena tahona Valtion teknillistä tutkimuslaitosta.
Uusien passien myöntämisen alettua vuoden 1997 alussa havaittiin, että passien neulonnan alueella oleva kirkas polykarbonaatti ei käytössä aina kestänyt runsasta taivuttamista eikä erityisesti ylitaivuttamista. Tällöin passin kestävyyttä lisääviin toimenpiteisiin ryhdyttiin välittömästi. Uusi passiversio otettiin käyttöön vuoden 1999 joulukuussa, jolloin kestävyyttä saatiin lisättyä huomattavasti.
Uudenmuotoisia passeja on myönnetty tähän mennessä noin 2,4 miljoonaa kappaletta. Kun otetaan huomioon passien kokonaismäärä vuodesta 1997 alkaen, rikkoutuneiden passien osuus myönnetyistä passeista on 0,8 %. Ensimmäisen version mukaisten passien rikkoutumisia on n. 1,7 % myönnetyistä passeista. Kun parannusmuutokset kestävyyteen tehtiin, uusien myönnettyjen passien rikkoutuminen on laskenut n. 0,1 %:iin uusista myönnetyistä passeista. Rikkoutumisten taso valmistetuista passeista on siten saatu kohtuulliseksi. Rikkoutumiset keskittyvätkin pääosin vuoden 1997 alussa myönnettyihin passeihin.
Kansalaisille mahdollisesta rikkoutumisesta aiheutuvat haitat on pyritty minimoimaan. Poliisilaitoksilta on saatavissa valmiit lomakkeet korvausten hakemista varten. Uusi passi myönnetään rikkoutuneen tilalle maksutta. Kiireellisessä tapauksessa kansalaisella on mahdollisuus saada myös väliaikainen passi maksutta uuden passin valmistamisen ajaksi.
Suomi päätyi uuden tekniikan käyttöönottoon muun muassa turvallisuussyistä. Passiväärennökset liittyvät usein järjestäytyneeseen rikollisuuteen, terrorismiin ja laittomaan maahantuloon. Passien korkeatasoiset turvatekijät ovat ensijaisessa asemassa näitä väärennöksiä torjuttaessa. Korkean turvatason passilla suojataan myös passin haltijan omaa identiteettiä, koska väärentäminen on erittäin vaikeaa passin joutuessa väärentäjien haltuun.
Useat maat, muun muassa Ruotsi, Norja, Hollanti, Slovenia, Puola ja Sveitsi, ovat siirtyneet Suomen esikuvan mukaisesti polykarbonaatista laserkaivertamalla valmistettuihin passeihin.
Nykyisellä tekniikalla tehdyt Suomen passit ovat erittäin vaikeasti väärennettäviä, eikä ole tarkoituksenmukaista luopua kyseisestä tekniikasta. Kilpaileviin tekniikoihin siirtyminen merkitsisi selvää turvatason alentamista Suomen passien osalta ja väärennöksien lisääntymistä. Kestävyyteen ja sen kehittämiseen on kiinnitetty ja tullaan myös tulevaisuudessa kiinnittämään erityistä huomiota. Kestävyydeltään yhä parempia passeja ollaan kehittämässä. Uusi passiversio, joka on entistä kestävämpi, on ollut viranomaisilla testattavana, mutta päätös sen käyttöönotosta vaatii vielä lisäselvityksiä.