Fortum Oyj on ilmoittanut selvittävänsä Inkoon kivihiililauhdevoimalan tulevaisuuden vaihtoehtoja. Voimala koostuu neljästä yksiköstä. Yhden yksikön sulkemisesta yhtiö on jo aikaisemmin tehnyt sulkemispäätöksen.
Inkoon voimalan vuosituotanto on 2000-luvulla vaihdellut lähes nollasta 3,5 terawattituntiin laitoksen teoreettisen maksimituotannon ollessa yli 8 terawattituntia. Vuonna 2010 kun sää oli tavanomaista kylmempi, Inkoo tuotti noin yhden terawattitunnin sähköä, mikä vastaa noin 1,5 % kotimaan sähköntuotannosta ja runsaan kymmenyksen voimalan omasta maksimituotantokyvystä. Myös vuonna 2011 tuotanto oli samaa luokkaa. Viime vuonna Suomen sähkön nettotuonti oli poikkeuksellisen suurta ja Inkoon voimalan tuotanto oli vähäistä. Yhteisillä pohjoismaisilla markkinoilla oli tarjolla muuttuvilta kustannuksiltaan Inkoon tuotantoa halvempaa sähköä. Inkoon voimalan sulkemisella olisi enintään marginaalinen vaikutus sähkön keskimääräiseen hintatasoon, mutta se voisi nostaa sähkön hintaa tiettyinä tunteina, jolloin tehotase on tiukoilla.
Vaikka Inkoon voimalan tuotanto ei vuositasolla ole suuri, laitos on tuottanut sähköä silloin kun sähköä on tarvittu eniten, kuten kylminä talvipäivinä. Fortumin mahdollinen päätös sulkea loput Inkoon yksiköt olisi siis eritoten sähkötehon riittävyyden kannalta huolestuttava.
Sähkön toimitusvarmuuden turvaamiseksi Suomessa on käytössä tehoreservijärjestelmä. Tällä varmistetaan sähköntuotannon ja -kulutuksen välinen tasapaino, silloin kun kaupallisilla sähkömarkkinoilla sähkön tuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan kysyntää. Tyypillisesti tehoreservi on aktivoitunut 1—2 kertaa talvikaudessa.
Energiamarkkinavirasto määrittää tarvittavan tehoreservin määrän vähintään neljän vuoden välein ja järjestää hankinnan tasapuolisella ja syrjimättömällä tavalla. Heinäkuussa 2013 alkavalle kaksivuotiskaudelle hankitun voimalareservin teho on 365 megawattia. Fortum tarjosi Inkoon voimalasta 440 megawattia tehoreserviksi, mutta jäi tarjouskilpailussa kahden valitun laitoksen jälkeen kolmanneksi.
Tehoreservilaki mahdollistaa myös sähkönkulutuksen joustoon kykenevien sähkönkäyttäjien osallistumisen järjestelmän piiriin 1. joulukuuta 2013 alkaen. Avoinna olleeseen kulutusjoustoreservin tarjouskilpailuun ei kuitenkaan saapunut yhtään tarjousta määräajassa. Energiamarkkinavirasto selvittää mahdollisuutta uusia kulutusjouston kilpailutus. Kulutuskohteiden mukaantulo tehoreservijärjestelmään vähentää omalta osaltaan tehovajeen riskiä huippukulutustunteina.
Tulevaisuudessa voimaloiden kannattavuusongelma voi kärjistyä vaihtelevan uusiutuvan energiantuotannon (aurinko ja tuuli) myötä. Tällöin polttoainevoimaloiden käyttötunnit voivat vähentyä entisestään, samalla kun voimaloita kuitenkin tarvitaan tiettyinä tunteina.
Hallitus seuraa yhdessä Energiamarkkinaviraston kanssa sähkön tarjonnan ja kysynnän tasapainon kehitystä Suomessa. Lähtökohtaisesti päätökset uuden voimalakapasiteetin rakentamisesta perustuvat markkinalähtöisiin mekanismeihin. Tämän lisäksi meillä on käytössä tehoreservijärjestelmä, jolla varmistamme tehon riittävyyden. Hallitus ei näe tässä vaiheessa aihetta ryhtyä muihin toimenpiteisiin.