Jalkanarun käyttö ketunmetsästyksessä sallittiin Suomessa vuonna 1993 erityisesti Ruotsista saatujen perusteellisten ja hyvien käyttökokemusten perusteella. Ketunmetsästykseen tarkoitettua jalkanarua testattiin aikanaan Ruotsin valtion eläinlääkintälaitoksessa mittavassa testiohjelmassa. Testausohjelman tulosten perusteella todettiin jalkanarun olevan oikein käytettynä ja asennettuna eläinlääketieteellisesti ja eettisesti arvioiden hyväksyttävä pyyntiväline. Edelleen sen jälkeen kansainvälisistä kivutonta ansastusta koskevista standardeista tehdyn sopimuksen hyväksymisen yhteydessä suoritettiin uusi arviointi, jonka perusteella ei nähty tarpeelliseksi muuttaa jalkanarun käyttöä. On myös huomattava, että ulkomailla jalkanarua käytetään pyyntivälineenä yleisesti suurempienkin eläinten kuten jopa karhujen elävänäpyyntiin vahingoittumattomana tutkimustarkoitukseen, esimerkiksi gps-lähettimellä varustamista varten.
Metsästysasetuksen mukaan jalkanarua saa käyttää ketun pyydystämiseen maaston ollessa lumipeitteinen ja jalkanarun silmukan halkaisijan tulee lauenneena olla vähintään 30 millimetriä. Lisäksi pyyntilaitteen käyttäminen on järjestettävä siten, että ainakin kerran vuorokaudessa voidaan todeta, onko eläin mennyt pyyntilaitteeseen. Käytännössä jalkanaru asennetaan ketun säännöllisesti käyttämään lumijälkeen, jolloin pyynti kohdistuu juuri haluttuun kohteeseen. Muun eläimen pyyntiin jalkanarua ei ole sallittu käyttää. Metsästäjien koulutuksessa ja neuvonnassa käsitellään jalkanarun oikeaa käyttöä ja siitä tiedotetaan myös Metsästäjä-lehden avulla. Jalkanarun käyttöä koskevaan lainsäädäntöön ei ole suunnitteilla muutoksia.