Tulevaisuusvaliokunnankin edustajana voisi heti tähän alkuun todeta, että tässä jos missä näkyy, että politiikasta on tullut intressipohjainen jarru kaikelle syvemmälle kehitykselle. Nykyinen yksisilmäinen ja muutoksiin reagoimaton nelivuotinen hallitussopimus näyttää oikeuttavan sovittujen asioiden huonon valmistelun ja läpi runnomisen. Prosessi ehkä ei kestä oikein auringonvaloa. Aurinkohan on se varsinainen ydinvoimala, joka pitää meitä elossa, mutta toitottihan ex-pääministerikin jatkuvasti, että keskeneräisistä asioista ei saa keskustella. Sitten kun ne tulevat esiin, ne ovat huonosti valmistettuja ja sitten on kaikki tavallaan jaettu näille puolueille, jotka tässä ovat olleet mukana, niin että ei sitä kukaan sitten kyseenalaista, koska se kuuluu tähän mandaattiin.
No, tässä nyt nelivuotisen sopimuksen näytelmässä on vuorossa tragikoominen loppuhuipennus tai oikeastaan tragedia kansalle. Kun hallituksen taholta puhutaan mahtavalla rintaäänellä rinta rottingilla, tulee melkein mieleen loistava sarja Putous, josta moni muistaa Marja Tyrnin, mutta Kete Rahkosen hahmo muistuttaa enemmänkin tämmöisiä nykyhallituksen pontevia poikia, jotka sitten kuiteskin samalla, kun rehvastelevat tällä asialla, tekevät alokasmaisen virheen siinä, että jättävät kokonaan huomioimatta esimerkiksi aurinkoenergian tariffit selonteossaan ja päätöksissään. Ihmettelen, etteivät vihreätkään ole tähän puuttuneet. Toki ministeri Pekkarinenhan on maininnut, että vihreät eivät ole tähän mitään muutakaan vaikuttaneet, mutta palataan siihen kohta.
Mutta tosiaan tämä on tämmöinen ihmeellinen. Sitten kun mainostetaan, ettei tässä päätöksessä ole ryhmäkuria, niin jokaisen yksinkertaisemmankin luulisi tajuavan, että kun oppositiostakin löytyy tämmöisiä oikeistolipposlaisia, jotka ilman muuta ovat tässä puolella, niin täytyy muutamalle sallia sitten poikkeama. Samalla lailla, kun vihreätkin olivat hallitussopimuksen mukaan saaneet luvan poiketa tässä asiassa, niin aika hassu näytelmä on tässä ollut sitten vakuutella, että nyt sitten yllättäin ruvetaan vastustamaan, vaikka on tultu hallitukseen sillä sopimuksella, että saa vastustaa justiin tässä asiassa.
Niin että sitten unohtuivat nämä aurinkotariffit, niin esimerkiksi tulevaisuusvaliokunta jätti ne pois hallituspuolueitten takia, oikeastaan kaiken sieltä mietinnöistään, vaikka aurinkokennojen kehitys etenee esimerkiksi Uudessa-Seelannissa, Kiinassa ja muualla, pystyvät ottamaan pilvien läpitte jo auringonvalon talteen paljon paremmin ja halvalla. Suomessa palkittiin justiin Millennium-palkinnollakin tämmöinen klorofylli-ideasta juttunsa kehitellyt keksijä, jonka idean, innovaation pohjalta halvalla pystytään valmistamaan näitä juttuja. Suomi näytti tässä niin kuin tosi upean brändin maailmalle, että me arvostetaan näitä juttuja, mutta meidän hallitus unohtaa aurinkotariffit, kaikki tämmöiset energiajutut kokonaan tästä jutusta.
Jopa kun me olimme perussuomalaisten kanssa Sitrassa, niin hämmästyin sitä, kuinka Sitrakin on kehittynyt, kun johtajat ovat muuttuneet. Asiantuntijoiden kuuntelu ja selkeästi suuremmat linjat on tuotu esiin, mutta kuulemma hallitus ei kuunnellut tässäkään mitään ja sielläkin ihmeteltiin, miten voi tapahtua tämmöistä juttua. Toki joku koiranleuka viisaudessaan todisti, että kun Obama valitsi alan nobelistien johtavan asiantuntijatutkijan, visionäristin asiantuntijaksi ympäristö- ja energiakysymyksessä, niin meillä sitten on joku ylioppilas, joka on opiskellut tiedotusoppia, tässä jutussa. Mutta tämän kunniaksi on pakko todeta, että ed. Tynkkynen on pärjännyt muuhun hallitukseen nähden tehtävässään hyvin, jopa niin yllättävän hyvin, että häntä kohdellaankin kuin oikeaa asiantuntijaa. Eli ministeri Pekkarinen on monesti todennut, että häntä ei kuunnella eikä oteta huomioon, tai siis vihreitä. Tässä tämä kaikki kunnioitus sinne vaan.
Toisaalta ministeri Pekkarinen on itse näissä energiakysymyksissä aika pahasti harhautunut. Nimittäin ehkä hänelläkin on joku kompleksi varsinkin Jyväskylän yliopiston suhteen, koska siellä todistettiin se, että suomalainen energiapolitiikka on täysin väärin palkitseva systeemi. Eli kun ihmiset vähentävät yksilöinä energiankulutusta, niin silloin nämä vattenfallit ja muut välistävetäjät, fortumit, pistää näihin tasaveromaksuihin nämä hinnat. Eli koko ajan, kun ihmiset vähentävät energiankulutusta, niin energiayhtiöt haluavat voittonsa, puhemies, sillä, että nostetaan sitten niitä taksoja, joihin eivät yksilöt voi enää vaikuttaa. Tosiaan ei tällä lailla vähennetä energiankulutusta eikä anneta oikeata viestiä ihmisille.
Tosiaan, tässähän on vähän sama idea nyt tässä meidän energiapoliittisessa suhtautumisessa, suuntautumisessa, kuin aikoinaan oli puurakentamisen suhteen. Hallitus valitsee omien intressitahojensa ja rahoittajiensa kannalta semmoisen vaihtoehdon, että suuntaa suomalaisen politiikan 10—15 vuodeksi sivuraiteille eikä saa oikein mitään aikaan; puhuin näistä aurinkokennoista ja aurinkojutuista. (Puhemies: 5 minuuttia!) — Kiitoksia, minä vielä jatkan vähän aikaa, kun kerrankin saa puhua taas, jos sopii.
Eli miksi nyt tässä sitten vielä tämmöinen vääränlainen psykologia, ei ainoastaan näissä tariffijutuissa? Sattumalta tämän päivän Aamulehdessä pirkanmaalainen kansanedustaja Sasi, joka on muuten perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, todisti Aamulehdessä isolla jutulla, että perustuslaki vaatii pakkoruotsin, ja samainen Sasi, siis vääristelevä ja aika epätotta puhuva, tänään isolla ja radiossa todisti, että me kaikki, jotka vastustamme ydinvoimaa — siinä on muutama vihreä — ollaan hiilimiehiä, että me niin kuin haluamme saastuttaa maapallon ja tehdä pelkkää mustaa hiilijälkeä tänne näin tähän yhteiskuntaan. Eli tätä tasoa niin kuin kokoomuksen pitkäaikaiset kansanedustajat edustavat Pirkanmaalla,. Ed. Tiura, ole ihme, ettei ministeriäkään sieltä mielellään valita, koska ei kai sentäs fiksu Suomi (Ed. Tiura: Älä minua katso, katso ed. Sasia!) halua tuon kaltaisia ihmisiä ajamaan asioitaan, vaikka ehkä omiin porukoihin meneekin. — En minä sinua tarkoittanut, anteeksi, ed. Tiura, vaan ed. Sasia.
Tosiaan ei ihme sitten, kun kokoomuksessakin sitten vielä on yliopistot hallussa ja tämä uudistus muutenkin, mikä ei ole kauhean hyvin saanut tuulta sitten yliopistoissa, saa saman kaltaisia reaktioita aikaan, jos tämä älyllisyyden taso kokoomuksen kansanedustajilla, pitempiaikaisillakin, jopa ministerinä joskus olleilla on tätä. Jonkunlaisella vielä voisi sanoa vahvan uskonnollisen taustan omaavalla kansanedustajalla ehkä tässä näkyy justiin se, miten kaikki skientologia ja vääristely ja muu sitten tunnepohjalta vielä heitetään vastustajien niskoille.
Lopetan tämän justiin. Lähinnä tässä puheessani keskityn aurinkovoiman ja ydinvoiman lisärakentamisen vääriin perusteisiin. Koska Eestissäkin, kun aurinko, päev, on ollut aikoinaan Jumala, niin kuin ilmeisesti meilläkin, niin aurinkohan on justiin se kaiken ydinvoimaloiden ja fuusioreaktioiden ja kaikkien niin kuin esikuva. Tulevaisuutemme on tutkijoiden ja hallituksen rahoittajien ja lobbareita fiksumpien mielestä niin pitkälle auringossa, että juuri maailman suurimmalla innovatiivisuus- ja luovuuspalkinnolla, Millenniumilla palkittiin aurinkokennojen kehittäjä Suomessa, tai siis ei ollut suomalainen, mutta täällä oikein presidentti kävi kättelemässä.
Aivan kuin ed. Ruohonen-Lerner mainitsi perussuomalaisten ryhmäpuheessa, hallitukselta puuttuu linja tässä asiassa. Sen sijaan, että olisimme esikuvallinen tässä, mitä Millennium-palkintokin edustaa, Pohjolan valkeus, niin kuin Raamatussa sanotaan, pieni johtava kansa Pohjan periltä, (Puhemies: 8 minuuttia!) niin olemme vetäneet tässäkin pelkän mammonan, keinottelun ja vääristelyn linjaa. Toki myönnän sen kaunopuheisuuden, mitä, arvoisa puhemies, ministeri Pekkarinenkin esittää, mutta yhdyn kyllä niihin mielipiteisiin, jotka näkevät ehkä vähän kehittyneemmän kesänäytelmissä olevan harrastelijan, helluntalaissaarnaajan tai jonkun muun vastaavan, joka sitten niin kuin kiihkoilee asioilla sen sijaan, että toisi niistä asioista oikeita konteksteja esiin. On suuri sääli, valitettava onnettomuus, että Suomessamme tämä oikeistolainen uskoon pohjaava hallitus käyttää tässä asiassa myös usko- ja omatunto-käsitteitä väärin siunaamaan mammonanpalvontaa ja vääristelyä. Tässä asiassa vedotaan ilmastopolitiikkaan ja sen kehittämiseen ja kehitys-sanaa, jos mitä, käytetään poliittisesti väärin peittämään sitä, että juuri politiikka on sitoumustensa tähden kehityksen suurin jarru surkeine valmisteluineen, kuten tässäkin kauaskantoisessa jutussa.
Haluan lopettaa tämän David Attenboroughin lainaukseen hänen pitkässä BBC:lle tuottamassa elokuvassaan evoluutioteorioista ja Darwinista, että tässä vaiheessa kyse ei enää, kun me olemme näin pitkälle tulleet, ole kehittymisestä, vaan ennen kaikkea kehityskyvyn kehittämisestä. Ehkä tässä — arvoisa puhemies, nyt lopetan — on se syy, miksi nuoret ja fiksummat ihmiset eivät ole kiinnostuneita nykypolitiikasta, vaikka heidän tietämyksensä asioista on suuri, niin kuin Helsingin Sanomatkin tänään todistaa.
Toki aivan samasta syystä minäkin inhoan politiikkaa, ja jos olette huomanneet, en ole enää paljon ollut paikalla muuta kuin nappia painamassa. Luovuuden, ihmisyyden parhaimpien puolien esiintulon estäjänä ja häivyttäjänä nykysuomalainen politiikka on erinomainen. Itse olen auringonpalvoja ja uskon sisäiseen ydin- ja sydänvoimaan ja elektroniseen ekstaasiin, mutta en vanhakantaiseen sokeasti rahan perässä tulevaisuuteenkin suuntautuvaan nelivuotisintressitahojen määräilemään hallituspolitiikkaan.