Nykyisellään Kymijoen viidestä suuhaarasta kahdessa pienimmässä (Pyhtäänhaara ja Huumanhaara) virtaamat ovat niin pienet, etteivät ne juuri houkuttele vaelluskaloja merestä. Läntisin haara, Ahvenkoskenhaara, on suljettu kalojen nousulta jokisuuhun rakennetulla voimalaitospadolla. Lisäksi Ahvenkosken voimalaitoksen yläpuolella on toinen pato Loosarinkosken voimalaitoksessa. Kummassakaan voimalaitoksessa ei ole kalatietä. Patoamisesta aiheutuvat kalataloudelliset vahingot hoidetaan vuosittaisilla kalatalousmaksuilla. Itäisimmässä haarassa, Korkeakosken haarassa, on Korkeakosken voimalaitos, joka estää vaelluskalojen nousun. On kuitenkin huomattava, että Korkeakoskesta vaelluskala ei ole päässyt nousemaan myöskään luonnontilan aikana. Keskimmäinen haara, Langinkosken haara, on käytännössä vaelluskalojen ainoa nousuväylä. Kalat voivat nousta tätä kautta aina Anjalankoskelle asti.
Langinkosken yläpuolella on Koivukosken voimalaitos Kymijoen pääuoman viereen kaivetun sivu-uoman varrella. Voimalaitoksen yhteyteen rakennettiin aikoinaan kalatie, joka sittemmin purettiin. Vuonna 1989 Koivukosken voimalaitoksen yhteyteen rakennettiin uusi kalatie, joka ei ole kuitenkaan toiminut toivotulla tavalla. Koivukosken voimalaitoksen kohdalla Kymijoen pääuomassa on Koivukosken säännöstelypato, jonka yhteydessä niin ikään on kalatie. Tämä kalatie toimii tietyillä virtaamilla. Lisäksi silloin, kun säännöstelypadolla (neulapato) suoritetaan ohijuoksutusta, vaelluskalat pääsevät nousemaan myös uimalla padon ohi.
Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ovat selvittäneet kalojen mahdollisuuksia Kymijoen vaelluskalatuotannon lisäämiseksi. Keskeisenä tavoitteena on viime aikoina ollut kalojen nousumahdollisuuksien parantaminen Koivukosken säännöstelypadolla mm. ohijuoksutuksia lisäämällä. Koivukosken voimalaitoksen kalatien toimivuuden parantamista on pidetty myös tarkoituksenmukaisena edellyttäen, että samalla ei heikennetä vaelluskalojen nousumahdollisuuksia Koivukosken säännöstelypadolla virtaamia muuttamalla.
Sikäli kun valtiolle on aiheutumassa kustannuksia Koivukosken kalatien rakenteiden muuttamisesta nykyistä toimivammaksi tai kalatien rakentamismahdollisuuksien selvittämisestä Korkeakosken voimalaitoksen yhteyteen, kustannukset on hoidettavissa valtion talousarvion momentin 30.41.77 (Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet) määrärahoista ja niiden sallimissa puitteissa.