Perusopetuslain ( 629/1998) 2 §:n mukaisesti opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana.
Valtioneuvoston asetuksella ( 1435/2001) on säädetty perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta. Asetuksen 2 §:n 2 momentin mukaan opetuksella tuetaan myös aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista ja annetaan valmiuksia toimia demokraattisessa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa sekä edistää kestävää kehitystä. Asetuksen 6 §:ssä on päätetty, miten perusopetukseen käytettävä aika jaetaan eri oppiaineiden ja niistä muodostettujen aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 on päätetty perusopetuksen keskeisistä tavoitteista ja sisällöistä.
Lukiolain ( 629/1998) 2 §:ssä ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ( 630/1998) 5 §:ssä on säädetty näiden koulutusten tavoitteista. Molempien koulumuotojen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi.
Lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta on säädetty asetuksella ( 955/2002). Ammatillisen koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä tutkintojen rakenteesta ja yhteisistä opinnoista ammatillisessa peruskoulutuksessa on valtioneuvosto tehnyt päätöksen helmikuussa 1999 ( 213/1999). Lukion opetussuunnitelman perusteissa 2003 on päätetty lukion opetuksen tavoitteista. Vastaavasti ammatillisen tutkintojen ammattitaitovaatimuksista ja tavoitteista on päätetty koulutusaloittain ja tutkinnoittain tutkintojen perusteissa.
Perusopetuksessa sekä lukiossa demokratiakasvatusta sisältyy etenkin yhteiskuntaopin opetukseen. Demokratiakasvatusta sisältyy myös muihin oppiaineisiin kuten historiaan sekä opetusta integroiviin aihekokonaisuuksiin. Perusopetuksessa yhteiskuntaoppia on yhteensä kolme vuosiviikkotuntia ja se kohdentuu yleensä 9. vuosiluokalle. Opetuksen tulee antaa perustiedot ja -taidot yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista. Opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua suvaitsevaksi ja demokraattiseksi kansalaiseksi ja antaa hänelle kokemuksia yhteiskunnallisesta toimimisesta ja demokraattisesta vaikuttamisesta. Lukiossa yhteiskuntaoppia on kaikille pakollisena kaksi kurssia ja syventävinä valtakunnallisina opintoina kaksi kurssia. Lisäksi yhteiskunnallista opetusta voi olla sekä koulukohtaisina syventävinä että soveltavina opintoina.
Ammatillisessa koulutuksessa demokratiakasvatusta sisältyy erityisesti yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon opintoihin, joita on kaikille pakollisena yksi opintoviikko. Tämä on kuitenkin vain pieni osa ammatillisiin perustutkintoihin sisältyvistä, yhteiskunta-, yritys- ja työelämätietoon liittyvistä osaamistavoitteista, jotka on pääosin integroitu ammatillisiin tutkinnon osiin osana kunkin tutkinnon ammattitaitovaatimuksia. Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätietoa on mahdollista sisällyttää ammatillisiin perustutkintoihin myös valinnaisina opintoina joko ammattitaitoa täydentävien yhteisten opintojen valinnaisiin tutkinnon osiin aina neljään opintoviikkoon asti ja vapaasti valittaviin tutkinnon osiin jopa kymmenen opintoviikkoa. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee opiskelijan ja kansalaisen keskeiset vaikuttamismahdollisuudet, oikeudet, edut ja velvollisuudet, osallistuu oppilaitoksessa ja työssäoppimispaikassa yhteisten asioiden hoitamiseen sekä osaa käyttää yhteiskunnan tarjoamia palveluja.
Kaikkien ammatillisten perustutkintojen perusteet on uudistettu vuosina 2008—2010. Uudistuksen yhteydessä on ajantasaistettu yhteiskunta- ja työelämätietoa ja vahvistettu opiskelijoiden valmiuksia aktiiviseen kansalaisuuteen. Tutkintojen perusteissa painotetaan käytännönläheisyyttä ja yksilön valmiuksia toimia ammatissa ja yhteiskunnassa. Teoreettinen tieto kytketään arjen ilmiöihin ja käytännön työn tekemiseen sekä oppilaitoksen omaan toimintaympäristöön. Työpaikalla tapahtuva oppiminen on tärkeässä roolissa yhteiskunta- ja työelämävalmiuksien kehittämisessä, sillä työelämän pelisäännöt ja mahdollisuudet osallistua yhteisten asioiden hoitamiseen työpaikalla opitaan käytännön työtehtävien yhteydessä. Kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy vähintään 20 opintoviikkoa työssäoppimista.
Opetussuunnitelman perusteet yleissivistävässä koulutuksessa antavat monia mahdollisuuksia demokratiakasvatuksen toteutukseen ja osallisuuden lisäämiseen kouluissa. Myös ammatillinen peruskoulutus antaa opiskelijoille ja tutkinnon suorittajille laajat ja monipuoliset valmiudet työelämässä ja yhteiskunnassa toimimiseen. Yhteiskunnallisia valmiuksia on kuitenkin edelleen tarpeen vahvistaa sekä perusopetuksessa, lukiossa että ammatillisessa koulutuksessa. Suurimpana haasteena on oppilaskuntatoiminnan ja oppilaitosten toimintakulttuurin kehittäminen oppilaita ja opiskelijoita osallistavaksi.
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaisesti on tarve lisätä opetuksessa sellaisia sisältöjä ja toimintatapoja, jotka tukevat opiskelijoiden osallistumista, vaikuttamismahdollisuuksia sekä politiikan ja yhteiskunnallisen lukutaidon kehittymistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä valmistelee parhaillaan ehdotusta perusopetuksen uusiksi opetuksen valtakunnallisiksi tavoitteiksi ja tuntijaoksi. Ehdotus valmistuu helmikuussa 2012. Työryhmän tehtävänantoon sisältyy myös pyrkimys lisätä yhteiskunnallista kasvatusta. Perusopetuksen tavoitteiden ja tuntijaon ja siihen liittyvien opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen pyritään toimeenpanemaan opetuksessa vuonna 2016. Perusopetuksen työryhmän ehdotusten valmistuttua opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää lukion opetuksen tavoitteiden ja tuntijaon uudistamisen. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee koko ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistä. Tutkintojärjestelmän kehittämisen yhteydessä on tarkoitus vahvistaa yhteiskunnallista vaikuttamista koskevaa osaamista tutkinnon perusteissa niin, että uudistetut määräykset tulisivat voimaan viimeistään vuonna 2014.
Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaisesti kansalaisjärjestöille sekä muille yhteiskunnallisille liikkeille luodaan mahdollisuudet esitellä toimintaansa kouluissa. Lisäksi vakiinnutetaan oppilaskunnat kaikkiin peruskouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin. Lukiolain 31 §:n ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 41 §:n mukaan jokaisella oppilaitoksella on oltava opiskelijoista muodostuva oppilaskunta. Oppilaskunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja koulutyötä sekä käyttää opiskelijoiden puhevaltaa. Lukiolain 27 §:n ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 36 §:n mukaan koulutuksen järjestäjän tulee varata opiskelijoille mahdollisuus osallistua koulutuksen kehittämiseen sekä kuulla opiskelijoita ennen opintoihin ja muihin opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä. Tavoitteena on vakiinnuttaa oppilaskunnat myös peruskouluihin vuodesta 2014 lukien säätämällä ne perusopetuslaissa opetuksen järjestäjälle velvoitteeksi kuten toisen asteen koulutuksessa. Aktiivisen kansalaisuuden valmiuksia on lisäksi tarkoitus vahvistaa tukemalla oppilaitosten toimintakulttuurin muutosta, ohjaamalla oppilaitoksia oppilaskuntien toiminnassa sekä tuottamalla opetuksen tueksi materiaalia, joka tukee osallistumista ja vaikuttamismahdollisuuksia. Lisäksi tavoitteena on järjestää osallistumiseen, vaikuttamiseen ja oppilaskuntatoimintaan liittyvää koulutusta yhdessä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa sekä luoda toimintamalleja, joilla kansalaisjärjestöille luodaan nykyistä avoimemmat mahdollisuudet esitellä toimintaansa kouluissa ja oppilaitoksissa.