Kansalaisuudettomia EU-maiden alueella pysyvästi asuvia henkilöitä kohdellaan Suomessa eri tavalla sen vuoksi, että unionin kansalaisten oikeus liikkua ja tehdä työtä toisessa jäsenvaltiossa on kolmannen maan kansalaisten oikeuksia laajempi. Tämä perustuu EU:n lainsäädäntöön unionin kansalaisten vapaasta liikkuvuudesta.
Ulkomaalaislain (301/2004) mukaan ulkomaalainen on henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen. Unionin kansalaisella ja häneen rinnastettavalla tarkoitetaan Euroopan unionin (EU) jäsenvaltion sekä Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaista. Unionin kansalainen ei tarvitse oleskelulupaa työn tekemiseksi Suomessa.
Henkilöiden vapaa liikkuvuus on yksi EU:n lainsäädännössä taatuista perusvapauksista. Sen perusteella EU:n kansalaisilla on lähtökohtaisesti oikeus muuttaa sisämarkkinoilla toiseen EU:n jäsenvaltioon työskennelläkseen siellä ja oleskellakseen siellä perheenjäsentensä kanssa. EU:n kansalaiset ovat näin ollen paremmassa asiassa niin sanottuihin kolmansien valtion kansalaisiin (muut kuin EU:n kansalaiset tai heihin rinnastettavat) nähden, koska mitään lupia työn tekemiseksi ei tarvita. Kolmannen maan kansalainen tarvitsee ansiotyön tekoon pääsääntöisesti oleskeluluvan, joka voi olla työntekijän oleskelulupa tai muu oleskelulupa.
Toisessa EU-jäsenvaltiossa yli viisi vuotta pysyvästi asunut kolmannen maan kansalainen voi saada helpotuksia päästäkseen Suomeen töihin. EU:n pitkään oleskelleiden direktiivin (2003/109/EY) mukaan hän voi saada niin sanotun pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EY-oleskeluluvan ja tähän liittyvän rajoittamattoman työnteko-oikeuden Suomessa viiden vuoden oleskelun jälkeen. Ulkomaalaislain 49 a §:n mukaan pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EY-oleskeluluvan toisessa unionin jäsenvaltiossa saaneelle kolmannen maan kansalaiselle myönnetään määräaikainen oleskelulupa myös Suomessa haettuna. Näin esimerkiksi toisessa jäsenvaltiossa oleskeleva kansalaisuudeton ja kyseisen EY-oleskeluluvan omaava henkilö voi tulla Suomeen työnhakuun ja saada oleskeluluvan Suomesta haettuna, kun yleensä oleskelulupaa on haettava ennen maahan saapumista. Sillä ei ole merkitystä, onko toisessa jäsenvaltiossa pysyvästi asuva ulkomaalainen kansalaisuudeton vai ei. Muita helpotuksia työnteon perusteella myönnettävän oleskeluluvan saamiseksi pitkään oleskelleella ei ole. Esimerkiksi, jos työntekoon tarvitaan työntekijän oleskelulupaa, tehdään myös niin sanottu saatavuusharkinta.
Ulkomaalaislakiin on tehty ja tehdään jatkuvasti osittaismuutoksia EU-direktiivien johdosta, mikä valitettavasti tekee laista osin vaikeaselkoisen. Lainvalmistelussa kiinnitetään huomiota selkeään ilmaisuun.