Sairasta eläintä ei eläinsuojelulain ( 247/1996) 29 §:n 1 momentin mukaan saa kuljettaa, jos eläin on sellaisessa tilassa, että kuljetuksesta voi aiheutua sille tarpeetonta kipua ja tuskaa. Lain 14 §:n 3 momentin mukaan eläin saadaan lopettaa, jos sen hengissä pitäminen on ilmeistä julmuutta sitä kohtaan. Tuotantoeläin saadaan lopettaa ampumalla aivoihin tai tainnuttaa aivoihin tunkeutuvalla mekaanisella laitteella eli pulttipistoolilla.
Kun sairas eläin on vihainen tai pakenee, sitä ei aina voida lopettaa pulttipistoolilla. Sitä ei tällöin myöskään voida lopettaa ampuma-aseen kosketuslaukauksella, vaan se joudutaan ampumaan etäältä. Näin tehtävän lopettaminen edellyttää tekijältä riittävää tietoa kyseisen eläinlajin lopetusmenetelmästä ja -tekniikasta sekä hyvää aseenkäsittely- ja ampumataitoa. Erityisesti sisätiloissa, joissa tuotantoeläimiä yleensä pidetään, on ampujalla kimmokevaaran ja epäonnistuneen laukauksen aiheuttaman eläimen hyökkäysvaaran vuoksi oltava hyvä ampumataito. Tarve käyttää ampuma-asetta eläintensä lopettamiseen on tuotantoeläintalouden harjoittajalla niin vähäinen, että pelkästään tähän tarkoitukseen hankitun ampuma-aseen käyttöön ei luvanhaltija harjaantuisi riittävästi. Silloin kun eläin voidaan lopettaa pulttipistoolilla, sitä olisi käytettävä lopetusvälineenä ampuma-aseen sijasta.
Lupa ampuma-aseen hankkimiseen voidaan antaa ainoastaan ampuma-aselain ( 1/1998) 43 §:ssä mainittuihin käyttötarkoituksiin. Pykälän 1 momentin 3-kohdan mukaan lupa voidaan antaa työhön, jossa ase on välttämätön. Sisäasiainministeriö katsoo, että tuotantoeläintalouden harjoittaminen ei ole ampuma-aselain 43 §:n 1 momentin 3-kohdassa tarkoitettu työ, jossa ase on välttämätön. Niissä harvoissa tapauksissa, joissa eläimen lopettaminen tilalla edellyttää sen ampumista, voi sen tehdä joku ulkopuolinen ampuma-aseen käyttöön harjaantunut henkilö. Siten luvan antaminen tällä perusteella ei ole mahdollista pelkästään lupakäytäntöä muuttamalla, vaan se edellyttäisi ampuma-aselain muuttamista. Ottaen huomioon ampuma-aseen käytöstä aiheutuvat riskit ja se, että sairaseläimen lopettaminen voidaan joitakin poikkeustapauksia lukuun ottamatta tehdä patruunatoimisella teurastusvälineellä, sisäasiainministeriö katsoo, ettei ampuma-aselakia ole tarvetta muuttaa siten, että tuotantoeläintalouden harjoittaja voisi saada aseen hankkimisluvan eläinten lopettamista varten. Voimassa olevan lain perusteella luvan antaminen voisi olla työperusteella mahdollista, jos luvanhakija pää- tai sivutyökseen lopettaisi sairaseläimiä ja jos työ ei olisi vähäistä. Tällöin hakijan on esitettävä ampuma-aselain 45 §:n 2 momentin 2-kohdassa edellytetty selvitys siitä, että hän on koulutuksessaan tai muuten riittävästi perehtynyt ampuma-aseen turvalliseen käsittelemiseen ja että hänellä on hyväksyttävä peruste ampuma-aseen kantamiseen työssään.