Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kiljunen esitti tärkeän kysymyksen, mitä varmasti myös perustuslakivaliokunta tarkasti harkitsee tätä esitystä käsitellessään. Tietenkin poliisi on se, joka viime kädessä kantaa vastuun, ja poliisilaitokset kantavat vastuun, ja tässä ei ole tarkoitus avata yhtään enempää kuin tämän esityksen verran yksityiselle turvallisuusalalle ikään kuin tilaa tässä poliisitoiminnan tukena.
Tässä taustalla näitten yksityisten toimijoiden käyttämisestä poliisien säilytystiloissa on kokemukset siitä, että yksityisen vartioimisliikkeen käyttöä poliisin säilytystilojen vartioinnissa on kokeiltu Itä-Suomessa. Joitakin vuosia sitten eduskunnan apulaisoikeusasiamies antoi kuitenkin Lieksan poliisilaitosta koskeneen ratkaisun, jossa hän totesi, että tällaisessa toiminnassa on kyse julkisesta hallintotehtävästä, josta perustuslain mukaan on säädettävä lailla. Tämän vuoksi tuli todellakin harkittavaksi, tulisiko tästä sitten säätää. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan alueen kansanedustajat ovat aikanaan vedonneet minuun voimakkaasti, että voitaisiin jollakin tavalla säätää tämä lailla, koska siitä oli siellä seudulla saatu hyviä kokemuksia.
Tällä ei välttämättä olla edes tavoittelemassa suoria kustannussäästöjä, vaan tämä toisi ennen muuta joustoa poliisille. Esimerkiksi virkasuhteisen vartijan sairastuessa säilytystilan vartiointiin ei sitten tarvitsisi aina käyttää poliisimiestä, vaan tietyin edellytyksin yksityinen vartija voitaisiin kutsua paikalle, ja vastaavasti esimerkiksi muutoin yöaikaan tyhjillään oleva säilytystila voitaisiin tilapäisesti miehittää yksityisellä vartijalla ja kuljettaa esimerkiksi juopumuksen vuoksi säilöön otettava henkilö tällaiseen lähellä sijaitsevaan säilytystilaan.
Tässä laissa näiden yksityisten vartijoiden asettamiselle olisi asetettu hyvin tarkat edellytykset. Pääsääntönä edelleen olisi se, että virkasuhteiset vartijat tai poliisimiehet huolehtisivat näiden säilytystilojen vartioinnista ja tämä yksityisen vartijan mahdollinen käyttö saisi olla vain tilapäistä. Tämän yksityisen vartijan olisi oltava turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan palveluksessa. Tämä toiminta perustuisi tämän luvanhaltijan ja poliisilaitoksen väliseen sopimukseen, ja edellytyksenä olisi myös se, että näiden tehtävien hoitaminen muulla tavoin ei olisi mahdollista tai tarkoituksenmukaista joko tuon säilytystilan sijainnin tai sitten säilytettävien suuren määrän vuoksi, esimerkiksi poikkeustilanteissa, joissa kiinni otettaisiin suuri määrä henkilöitä. Säilytystilassa olisi lähtökohtaisesti aina oltava paikalla vähintään yksi toiminnasta vastaava virkamies, mutta poikkeuksena olisi juopumuksen vuoksi säilöön otetun valvonta, joka olisi se ainoa tilanne, jossa sitten tuo pelkkä yksityinen riittäisi, mutta tällöinkin poliisin olisi valvottava tuota säilytystilaa etävalvonnalla.
Sitten vielä totean sen, että näillä yksityisillä vartijoilla, joita tällaisissa tilanteissa voitaisiin käyttää, täytyisi olla yksityisen turvallisuusalan peruskoulutus. Tämän lisäksi heiltä vielä vaadittaisiin tämmöinen säilytystilojen erityiskoulutus. Tässä suhteessa on huomattava se, että virkasuhteisella vartijalla, siis poliisin virkasuhteisella vartijalla, ei ole tällä hetkellä lainkaan, siis mitään, lakisääteistä koulutusvaatimusta, joten tämä yksityisen vartijan koulutus kyllä kestäisi tässä mielessä vertailun tuohon virkasuhteisen vartijan koulutukseen. No, nyt voidaan kysyä, että minkä takia sitten poliisin virkasuhteisella vartijalla ei ole mitään koulutusedellytyksiä. Tämä rinnastuu siihen, että myöskään esimerkiksi tuolla vankeinhoidossa vankilassa vartijalla ei ole mitään koulutusedellytyksiä. Eli siellä on sama tilanne.
Mutta kuten sanoin, tämä on perusoikeusherkkä kysymys, ja tämä on mielestäni sen takia syytä käsitellä siellä perustuslakivaliokunnassa ja sitten katsoa, mihin siellä päädytään.
Sitten täällä edustaja Immonen suhtautui kriittisesti tähän järjestyksenvalvonnan esittämiseen luvanvaraiseksi. Tästä haluan todeta, että vaikka valtaosa tästä järjestyksenvalvojatoiminnasta on asianmukaista ja rehellistä toimintaa, niin kyllä meillä valitettavasti, poliisilla, on viitteitä yhä enemmän myös rikollisyhteyksistä tähän järjestyksenvalvojatoimintaan. Nämä ongelmat ovat liittyneet käytännössä esimerkiksi ravintolassa tapahtuvaan toimintaan.
Luvanvaraisuus käytännössä merkitsee sitä, että jatkossa edellytetään, että yrityksellä on oltava riittävä varallisuus toiminnan hoitamiseen ja lisäksi vastuuhenkilöiden on oltava rehellisiä ja luotettavia sekä henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan tehtävään sopivia, ja poliisi olisi se henkilö, joka sitten tarkistaisi vastuuhenkilöiden nuhteettomuuden. Jokaisella luvanhaltijalla on myös oltava palveluksessaan toiminnan laillisuudesta vastuussa oleva vastaava hoitaja. Kyllähän tässä käytännössä esimerkiksi tätä järjestäytyneen rikollisuuden soluttautumista tähän järjestyksenvalvojatoimintaan halutaan olla estämässä.
Sitten vielä muutama sana tästä turvasuojaustoiminnan luvanvaraisuudesta. Tätä turvasuojaustoimintaa ei alun perin lausuntokierroksella olleessa virkamiesten valmistelemassa luonnoksessa esitetty luvanvaraiseksi, mutta turvasuojausalan järjestöt itse hyvin voimakkaasti toivoivat ja esittivät tätä luvanvaraisuutta lausuntopalautteessa. Esimerkiksi Turva-alan yrittäjät ry, Suomen Turvaurakoitsijaliitto ry ja Finanssialan Keskusliitto ry tätä puutetta voimakkaasti arvostelivat, ja jatkovalmistelua sitten jatkettiin tämän luvanvaraisuuden pohjalta.
Todellakin hallituksen esityksessä luvanvaraisuutta perustellaan muun muassa alan yritysten toimintaympäristön muutoksella, esimerkiksi informaation kasvulla ja verkkokäyttöisten ratkaisujen yleistymisellä.