Arvoisa herra puhemies! Tämän lain myötä Taiteen keskustoimikunta muuttuu Taiteen edistämiskeskus-virastoksi. Tällä uudistuksella on pitkä historia. Se on alun perin lähtenyt liikkeelle nimenomaan taiteen keskustoimikunnan toivomuksesta. Tätä asiaa on käsitelty edellisellä vaalikaudella, ja siitä on tehty myös lakiesitysluonnos, mutta sitä ei koskaan tuotu perustellun kritiikin vuoksi edes eduskuntaan asti.
Hallitusohjelmaan on kirjattu se, että Taiteen keskustoimikunta muuttuu Taiteen edistämiskeskukseksi ja näiden taidetoimikuntien toimikausi päättyy tämän vuoden lopussa, joten tässä vaiheessa on järkevä saumakohta saada uusi Taiteen edistämiskeskus käyntiin. Sen vuoksi ryhdyimme opetus- ja kulttuuriministeriössä pikaisesti selvittämään, millä tavalla me pystymme parantamaan sitä viime kauden esitystä ja tekemään sellaisen esityksen Taiteen edistämiskeskuksesta, joka tyydyttäisi laajasti taidekenttää.
Avoimesti valmisteltiin, aloitettiin laajalla kuulemisella, vuorovaikutuksella, ja on huomioitu laajasti se kritiikki, jota tuli edellistä esitystä kohtaan ministeri Wallinin aikana. Paljon on myös huomannut, että on vääriä tietoja liikkeellä tämän lain sisällöstä. Ja nyt lyhyesti käyn läpi nämä keskeiset asiat, mitä tässä laissa on, jotta korjaantuu myös näitä väärinkäsityksiä, joita julkisuudessa tai yhteydenotoissa on ollut.
Tällä lailla perustetaan siis Taiteen edistämiskeskus, joka on virasto. Viraston päätökset jatkossa: on valmistelu, on esittely, on valitusmahdollisuudet. Taiteen edistämiskeskus korvaa nykyisen TKT-viraston, niin kuin olen sanonut, ja nykyisen TKT:n taidetoimikunnan korvaa taideneuvosto. Tähän asti Taiteen keskustoimikunnan on nimittänyt valtioneuvosto, taideneuvoston tulee nimittämään ministeri. Eli päätöksentekoa viedään lähemmäksi taidekenttää, ja näin voidaan taiteen autonomiaa vahvistaa.
Taideneuvostoon tullaan nimittämään taiteen ammattilaisia, laaja-alaisia taiteen tuntijoita. Se ei tule olemaan mikään virkamieselin, vaan nimenomaan taiteen tuntijoita, taiteen osaajia, taiteen ymmärtäjiä. Taideneuvosto tulee nimittämään taidetoimikunnat. Aikaisemmassa esityksessä taidetoimikuntien määrää oltiin vähentämässä. Tässä esityksessä sitä ei tehdä, vaan on mahdollisuus perustaa vastaava määrä taidetoimikuntia kuin tähän asti. Tämä oli yksi keskeinen kritiikin kohde.
Toinen kritiikin kohde oli se, että tässä edellisen vaalikauden esityksessä alueellisten taidetoimikuntien määrää oltiin vähentämässä. Tässä esityksessä lähdin heti alussa, käytyäni läpi kritiikin, liikkeelle siitä, että esityksellä ei vähennetä taidetoimikuntien eikä alueellisten taidetoimikuntien määrää. 13 alueellista taidetoimikuntaa säilyy tässä, joilla on tärkeä alueellinen rooli. Näistä molemmat tekevät vertaisarviointia, joka on oleellinen tehtävä: taidetoimikunnat valtakunnallista vertaisarviointia ja aluetoimikunnat alueellista vertausarviointia.
Alueellista taiteen edistämistyötä tekevät ennen muuta läänintaiteilijat, jotka juhlivat 40-vuotisjuhlaa tänä keväänä. Tässä esityksessä läänintaiteilija-nimi oltiin korvaamassa muistaakseni nimellä alueellinen taidekoordinaattori — tämmöistä nykyaikaista hallintokieltä. Minä muutin tämän nimen takaisin läänintaitelijaksi. Se on hyväksi koettu, hyvin tunnettu nimi ja kuvastaa, vaikka läänit ovat nykyään isompia kuin aikaisemmin, sitä työtä, mitä läänintaiteilijat tekevät: taiteenedistämistyötä alueellaan. Heitä on tällä hetkellä 42, jatkossakin tulee olemaan. Ja heidän tehtävänsä on nimenomaan alueella tehdä tätä taiteenedistämistyötä.
Se, mistä varmaan eduskunta tulee keskustelemaan jonkun verran, on alueellisten toimipisteiden määrä. Tässä laissa ei määritellä, kuinka monta alueellista toimipistettä pitää olla, tai asetuksella tulla määrittelemään sitä, vaan virastolle annetaan… — kun tämän koko lain ajatus on se, että viedään päätöksentekoa lähemmäksi ruohonjuuritasoa, lähemmäksi taidekenttää, taiteen autonomiaa lisätään, toisaalta luodaan virasto, jossa on selkeä esittely, selkeä valmistelu, selkeä päätöksenteko ja valitusmahdollisuus. Tätä ei tässä päätetä, että mikä tulee määrä olemaan, sitä ei kirjata lakiin eikä asetukseen. Taustaksi olemme pyytäneet Taiteen keskustoimikunnalta ajatuksen siitä, mikä se määrä voisi olla, koska myös se haluttiin avoimesti tähän eduskuntakäsittelyyn tuoda. Ja taiteen näkökulmasta 8 voisi olla hyvä määrä näiden aluetoimipisteiden osalta. Ajatus on se, että kun tällä hetkellä niissä taitaa olla noin 2,4 työntekijää per aluetoimipiste, niin saataisiin vähän isompia aluetoimipisteitä. Tässähän on ajatuksena nimenomaan se, että pystytään tämä sama valmistelija—esittelijä-rooli löytämään näille toimipisteille.
Aluetoimipisteiden tehtävä on jossain määrin edistää alueellista taidetoimintaa, mutta ennen muuta tämä tehtävä on nimenomaan läänintaiteilijoilla ja alueellisilla taidetoimikunnilla, ja tämä on enemmän viranomaistoimintaa. Mutta tämä on varmaan asia, joka keskusteluttaa ehkä eduskuntaa, ei niinkään taidetoimikuntaa.
Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Tässä tiiviisti, mistä tässä esityksessä on kysymys.