Arvoisa herra puhemies! Täällä yön hiljaisina hetkinä viedään läpi kaulapantaa kansalle. Tämä on täysin käsittämätön esitys, vahingollinen, eikä toimi. Olen toistanut moneen kertaan: ensin oli Kreikka — ei toiminut, Irlanti — ei toiminut, Portugali — ei toiminut, Espanja — ei toiminut. Ainoastaan Brysselin byrokraattien mielestä tämä toimii.
Arvoisa puhemies! Aloitetaan tästä Espanjasta. Nyt kun jokainen maa tekee pääomasijoituksen EVM:ään, mistä Espanja ottaa sen 80 miljardia, ERVV- ja EVM-osuuden, kun se on niin sanotusti huonossa hapessa? Ja jos se putoaa maksajista takaajiksi, niin sieltähän tulee lisää meille muille. Mistä ne rahat otetaan? Mistä Italia ottaa, mistä Espanja ottaa? Kyllä me varmaan kannamme vastuuta; kyllä täällä pääministeri Katainen ja Urpilainen sanovat, että se on Suomen kansan etu, että meiltä otetaan rahaa. Ei se ole, hyvät ystävät.
Sitten toinen asia. Katsotaan, missä seurassa me olemme. Pääministeri Katainen käveli Lofooteilla, ja seurana olivat Tanskan pääministeri, Ruotsin pääministeri, Islannin pääministeri ja Norjan pääministeri. Kierrättikö hän siellä lierihattua, että antakaa nyt tänne rahaa, niin turvataan suomalaiset työpaikat? Mikseivät ruotsalaiset siellä turvaa ruotsalaisia työpaikkoja, tanskalaiset tanskalaisia työpaikkoja antamalla rahaa näihin järjestelmiin? No, he sanovat, että kyllä he kannattavat euroa mutta eivät he maksa. Onko se oikea viiteryhmä Suomelle — Ruotsi, Tanska, Islanti, Norja — vai Espanja, Portugali, Kreikka? Ajatelkaa nyt, hyvät kollegat, hetki. Me olemme kilpailussa etelän helman kanssa samassa valuutassa, jossa meillä ei ole käytännössä mitään sanomista, ja sitten toisaalla ovat Pohjoismaat, joilla on samanlainen hyvinvointivaltio, hyvin samanlaiset rakenteet, meillä on pohjoismainen yhteistyö, pohjoismainen passivapaus, kaikki, mitä täällä tehtiin jo kauan ennen Euroopan unionia. Vastaus on täysin selvä: olemme väärässä sarjassa, ja väärässä sarjassa joutuu maksumieheksi. Yhdenkään veronmaksajan ei pitäisi joutua pelastamaan pankkien ja osakkeenomistajien riskejä, kun nämä ovat epäonnistuneet.
Mitä on kapitalismi? Kokoomuksessa ennen tiedettiin, että markkinoilla voi epäonnistua. Se kuuluu markkinoiden dynamiikkaan, se kuuluu talouteen. Otat riskiä ja jos epäonnistut, maksat. Nyt on keksitty eurososialismi, kokoomuslainen eurososialismi: otat riskiä, ja veronmaksaja maksaa. Eihän tässä ole päätä eikä häntää! (Kimmo Sasin välihuuto) — Ei kerta kaikkiaan, edustaja Sasi, ei päätä eikä häntää. Vielä joskus 70-luvulla kommunismia kun arvostelitte, niin siinä ei todella ollut päätä eikä häntää. Nyt kun sosialismi tunkeutuu Länsi-Eurooppaan ja veronmaksajan taskuun, niin kokoomus hurraa. Tämä on aivan käsittämätöntä. Kuka hyötyy, edustaja Sasi, kuka hyötyy? Vanha englantilainen sanonta on, että follow the money, seuraa rahaa, katso minne raha päätyy.
Edustaja Turunen täällä seikkaperäisesti hyvin todisti, mitenkä on nyt asianlaita, kun Kreikka on enemmän velkaa, vaikka sinne on annettu tukea, kuin silloin, kun tukeminen aloitettiin. Missä ovat rahat? Rahat ovat suuressa rahassa. Hyvät ystävät, minulla on ystäviä eri pörssipöydissä Singaporessa, Lontoossa ja New Yorkissa, ja he ovat sanoneet, että, Timo, niin kauan kuin rahaa lähetätte, niin kyllä me pelaamme — ja kylläpä vaan lähetetään. Ei tässä ole päätä eikä häntää.
Sitten toinen asia: Mitä tämä tekee taloudelle? Tämä tuhoaa kilpailun ja pääoman luonnollisen hakeutumisen yksityisen sektorin innovatiivisimpien työpaikkojen luomiseen, jotka ovat luotavissa pieneen ja keskisuureen bisnekseen, jossa on kasvupotentiaalia, josta tulee kasvua. Sinne ne rahat pitäisi pistää — investointeihin, uusiin työpaikkoihin, uuteen systeemiin — ja nyt sitä kaadetaan toimimattomiin tukipaketteihin, oikeaan Molokin kitaan. Niin on kita levällään, että sinne vaan. Ei tässä ole päätä eikä häntää! Pakko tätä vastaan on korottaa äänensä.
Kohta ollaan siinä tilanteessa, että pieni ja keskisuuri yritystoiminta ei saa riskirahaa, koska jos nämä tukipaketit imaisevat markkinat tyhjäksi, se olisi vielä jotenkin ajateltavissa, jos tukipaketit toimisivat, mutta ei Kreikka ole toiminut, ei Portugali ole toiminut, Irlanti on nyt vähän kiikun kaakun, mutta Islannissa olisi malli. Siellä erittäin pahasti tehtiin pieleen, mutta siellä jopa IMF marraskuussa on todennut, että tämähän on alkanut toimia. Ensimmäisenä he sanoivat, että kaikkien velkoja ei makseta takaisin.
Ja sitten tämä etuoikeutettu saatava: Olisi kiva, kun täällä olisi nyt jokunen sosialisti ja kommunisti kuulemassa etuoikeutetusta saatavasta. Mikä on etuoikeutettu saatava silloin, kun kaikilla on etuoikeutettu saatava? Jos Suomella on etuoikeutettu saatava, Saksalla on etuoikeutettu saatava, Ranskalla on etuoikeutettu saatava, kaikilla on etuoikeutettu saatava, niin se on silloin kaikilla eikä kellään, koska jos kaikilla näillä valtioilla on etuoikeutettu saatava, niin ei edes varmaan sosialidemokraattinen järki hommaa sinne sen jälkeen yksityistä rahaa.
Arvoisa puhemies! Mitä ovat nämä vakuudet? Ne ovat täytetty pingviini, ne ovat total return swap -johdannaissopimus, jonka arvo on korkeintaan 20 prosenttia. Puhuttiin täysistä vakuuksista — korkeintaan 20 prosenttia — ja demokraattisessa avoimessa yhteiskunnassa julistettiin salaiseksi. Jos se niin mahdottoman hieno sopimus olisi, sitähän pitäisi kepin nokassa viedä pitkin Mannerheimintietä ja sanoa, että täällä se on, tulkaa lukemaan. Ei hyvänen aika sentään! Mutta vielä käy niin, että vaikka totuuden kaivaa kuinka syvälle, sieltä se nousee luonnonlain tavalla aikanaan, siitä ei ole epäilystäkään.
Sitten täällä edustaja Kettusen esittelemässä vastalauseessa — se on muuten erinomaisen hyvin tehty vastalause valtiovarainvaliokunnassa — olisi monelle — kun aina sanotte, että mitä te perussuomalaiset ajattelette ja miten vastalausetta tehdään — hyvin seikkaperäinen ja erittäin perusteltu toinen näkemys.
Arvoisa puhemies! Elämme kummallisessa demokratiassa, jossa aina on vain yksi oikea näkemys, hallituksen näkemys. Demokratiaan kuuluu myös oppositio, mutta EU:ssa ei oikeastaan saisi olla oppositiota, ei siellä saisi oikeastaan kukaan olla muuta mieltä. Se on käsittämätöntä. Kun olin aikanaan europarlamentissa, niin siellä äärioikeisto ja äärivasemmisto molemmat kannattivat Euroopan unionia — aika ihmeellinen saavutus. Kreikkalainen kommunisti ja italialainen fasisti siellä olivat sulassa sovussa tähtilipun alla. Mutta ei käy meille perussuomalaisille, ei ole käynyt eikä käy.
No sitten, mitä tässä pitäisi tehdä? En näe mitään muuta ratkaisua, jolla maksukyvyttömyys, syövän lailla muhiva maksukyvyttömyys, voidaan poistaa, kuin konkurssi. EU tarvitsee USA-tyyppistä konkurssilainsäädäntöä, siitä nyt ei vaan mihinkään päästä. Näin se on.
Arvoisa puhemies! Sitten täällä meidän välikysymyskeskustelumme yhteydessä sanottiin, että Suomi joutuu pois eurosta, jos Suomi ei maksa EVM:ää. Arvoisa puhemies! Olen jyrkästi eri mieltä. Slovakia jäi ensimmäisen Kreikka-paketin ulkopuolelle Slovakian parlamentin päätöksellä. Saiko Slovakia potkut eurosta? Imaisiko maa Slovakian, kuivattiko aurinko Slovakian? Ei mitään näitä tapahtunut, se ei vain ollut mukana siinä paketissa. Miten Suomi, joka on kolmen A:n luottoluokitettu maa, saisi potkut järjestelmästä, jossa Kreikka, joka on roskaluokassa ja jota on tuettu sadoilla miljardeilla, ei saa potkuja? Minnekkä mennään nauramaan tällaiselle puheelle? Minne ihmeeseen? Se on aivan täysin käsittämätöntä puhetta, että Suomi voisi tämän perusteella saada potkut. Päinvastoin, tämä mätäpaise voitaisiin purkaa, kun maa, joka on hoitanut asiansa sen verran hyvin, ilmoittaisi, että me emme maksa.
Arvoisa puhemies! Vielä siteeraan menneisyyttä, koska se on niin mukava siteerattava, kun täällä on myöskin kaksi kristillisdemokraattia paikalla. Näin totesi ex-kansanedustaja Markku Laukkanen vuonna 2010 lokakuussa ikimuistoisesti: ”Kaikista tärkeintähän on tässä nyt, ed. Kallis, se, että Kreikan tilanne rauhoittui. Kreikka saa tällä hetkellä markkinaehtoista rahaa markkinoilta eikä ole tällä hetkellä mikään ongelmatapaus, me patosimme sen.” Mahtavat, suorastaan profeetalliset sanat!
Mutta mikä oli totuus? Niin meni, että kolisi, ja arvoisat kristillisdemokraatit, Bjarne Kallis arvosteli tätä Markku Laukkasen sinänsä historiaa heikosti kestänyttä arviota ja aivan oikein arvosteli. Mitä ihmettä nyt on tapahtunut, veljet kristillisdemokraatit? Kallis oli oikeassa. Mikä teitä tuolla hallituksessa oikein pidättelee, koska eihän se nyt tämä menestystarina voi olla, kun se ei kerran menestystarina ole, ei edes enää Markku Laukkasen mielestä? Ainakaan tuollaisia puhumalla ei parlamenttipaikka tullut uusittua, se kansa on arvaamatonta.
Arvoisa puhemies! Jos sitten pankkeja päämitetaan — ja pääomitetaanhan niitä — niin en minä sitä vastusta eivätkä perussuomalaiset, että Espanja, Ranska ja Saksa pääomittavat espanjalaisia pankkeja. Sen kun pääomittavat. Mutta se ei kuulu suomalaisen veronmaksajan tehtäväksi. Meidän ei kuulu niitä maksaa. Ja jos pääomitetaan veronmaksajan kukkarosta, siis siellä, niin silloin veronmaksajista pitää tehdä omistajia, jotta saatavat turvataan.
Ja sitten vielä tähän lopuksi, hyvät ystävät, arvoisat kollegat: Julkisen velan osalta oikeus epäonnistua on jälleen avainasemassa. Aito elpyminen edellyttää mittavia velkajärjestelyjä. Markkinat rankaisevat maksukyvyttömiä valtioita, mutta markkinat antavat myös nopeasti anteeksi. Tämä on nähty Argentiinassa, tämä on nähty Islannissa. Se voi olla niin, että Eurooppa voi vielä parantua taudistaan. Ylivelkaisuus on putsattava systeemistä, se on tehtävä avoimesti ja rehellisesti. Tämä tie on vaikea mutta ainoa oikea Euroopalle ja Suomelle.
Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset on tässä asiassa oikeassa. Me tukisimme näitä paketteja, jos ne toimisivat ja auttaisivat. Mutta ne eivät toimi eivätkä ne auta. Hyvin pieni oli näitten vaalitulosten suoma apu. Espanjan korko on yli 7 prosenttia, 100 miljardia ei tule riittämään mihinkään, ja papukaijamarssi jatkuu vaan. Sitten tulevat hallituspuolueet ja sanovat, että taas turvataan suomalaisia työpaikkoja, taas turvataan suomalaisia työpaikkoja, taas turvataan suomalaisia työpaikkoja, kun lähetetään rahaa etelän helmaan. Perussuomalaiset eivät lähetä suomalaista rahaa yhtään mihinkään, ei etelän helmaan eikä mihinkään muuallekaan.
Vielä loppuun: Mitä nyt pitää tehdä? Se raha, mitä on — ja sitä on aina — pitää investoida tuottavaan työhön, tuottaviin uusiin innovatiivisiin yrityksiin, keskisuuriin, pieniin yrityksiin Euroopan laajuisesti, eikä kasata sitä tämmöiseksi keoksi, heikosti toimiviin tukipaketteihin.
Arvoisa puhemies! Näillä perusteilla kannatan edustaja Kettusen erinomaisesti perusteltua hylkäysesitystä.