KK 698/2006: Seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäytön tutkinta | KAMU

Seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttö tuli rangaistavaksi 1.10.2006 lähtien. ­Uudistuksen myötä seksin ostaminen on rikos, jos seksin myyjä on parituksen tai ihmiskaupan uhri. Uuden lain yhtenä tavoitteena onkin paritus- ja ihmiskaupparikollisuuden toimintaedellytysten heikentäminen Suomessa.

Ihmiskauppa on osa kansainvälistä vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta. Sen yksi toimintamuoto on naisilla käytävä kauppa. Suomessa sen keskeisin ilmenemismuoto on prostituutio. Prostituution taustalla on usein rikoksia tai toimintaa, jolla on haitallinen vaikutus yhteiskuntarauhaan sekä yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen.

Sisäasiainministeriö suhtautuu ihmiskaupan ja prostituution torjuntaan erittäin vakavasti. Ihmiskauppaan liittyviä asioita on käsitelty useasti ­sisäasiainministeriön turvallisuusasiain johtoryhmässä. Ministeriön oma ihmiskaupan v­astainen toimintasuunnitelma hyväksyttiin 24.10.2005. Sillä toimeenpannaan valtioneuvoston 25.8.2005 hyväksymän Suomen kansallisen ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman ­linjaukset sisäasiainhallinnossa. Suunnitelman toimeenpanosta vastaa työryhmä, jonka vetovastuu on ministeriön ulkomaalaisosastolla. Suunnitelman mukaisen operatiivisen toiminnan koordinointia johtaa keskusrikospoliisi, jonka lisäksi työhön osallistuvat rajavartiolaitos, ulkomaalaisvirasto ja paikallispoliisi. Suunnitelman mukaisesti keskusrikospoliisi on tehostanut ihmiskaupparikosten torjuntaa siirtämällä voimavaroja torjuntaan liittyviin operatiivisiin tehtäviin. Rajavartiolaitos, syyttäjälaitos ja keskusrikospoliisi ovat myös aloittaneet yhteistyön ihmiskauppa­rikosten torjunnan tehostamiseksi.

Sisäasiainministeriön ihmiskaupan vastainen toimintasuunnitelma sisältää runsaasti konkreettisia toimenpiteitä ihmiskaupan uhrien tunnistamiseksi, ihmiskaupan ehkäisemiseksi, uhrien auttamiseksi, ihmiskauppaan syyllistyneiden vastuuseen saattamiseksi sekä tiedon ja tietoisuuden lisäämiseksi ihmiskaupasta. Toimintasuunnitelma edellyttää, että kaikki ihmiskauppakysymysten parissa työskentelevät sisäasiainhallinnon virkamiehet koulutetaan ihmiskaupan uh­rien tunnistamiseen. Suomen edustustoissa ulkomailla olevien yhdyshenkilöiden toiminnalla pyritään puolestaan tunnistamaan ihmiskauppa jo lähtömaassa.

Kansainvälisellä tasolla Suomen rikostorjuntaviranomaiset osallistuvat muun muassa Interpolin, Europolin ja Baltic Sea Region Task Force on Organized Crime -yhteistyöelimen puitteissa tehtävään ihmiskaupan vastaiseen työhön. Suomi on esimerkiksi vastuussa Baltic Sea Region Task Force:n naisten ja lasten ihmiskauppaan keskittyvän asiantuntijaryhmän toiminnasta. Edellä mainitun toimielimen alaisuudessa on parhaillaan käynnissä määräaikainen operaatio, jossa pyritään kartoittamaan Suomeen saapuvia ­ihmiskaupan kohteena olevia ryhmiä. Suomen puheenjohtajuuskaudella ihmiskaupan torjunta on esillä myös Euroopan unionissa. Esimerkiksi loka—marraskuun vaihteessa Helsingissä järjestetään ihmiskauppaa käsittelevä seminaari.

Poliisi on omalta osaltaan panostanut paritusrikollisuuden ja prostituution torjuntaan. Ihmiskauppaan liittyvät asiat kuten ihmiskaupan ­uhrien tunnistaminen, otetaan huomioon poliisioppilaitosten järjestämissä perus-, jatko- ja erikoiskoulutuksissa. Lisäksi ihmiskauppa on yleensä aina yhtenä aiheena poliisihallinnon ­ulkomaalaisasioita käsittelevissä seminaareissa. Poliisi osallistuu muiden tahojen järjestämiin koulutustilaisuuksiin ja seminaareihin myös ­ulkomailla. Muuttuvasta lainsäädännöstä tiedotetaan aktiivisesti sekä annetaan opastusta ja koulutusta niin valtakunnallisesti kuin myös työpaikkakohtaisesti kihlakuntien poliisilaitoksilla sekä valtakunnallisissa yksiköissä. Ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen liittyvää koulutusta sisäasiainministeriön hallinnonalalla antaa erityisesti keskusrikospoliisi. Koulutusta järjestetään muun muassa keskusrikospoliisissa vireillä olevan ihmiskauppahankkeen (IHKA-hanke) kautta.

Poliisiylijohtajan päätöksellä vuoden 2007 painopistealueeksi poliisitoiminnassa on valittu järjestäytyneen rikollisuuden torjunta. Tavoitteena on entistä tehokkaampi toiminta, mikä luonnollisesti tukee myös ihmiskaupan ja parituksen torjuntaa.

Rajavartiolaitos on osaltaan parantanut koulutuksella ja yhteistyöverkostojen tehokkaammalla hyväksikäytöllä henkilöstönsä tietämystä ­ihmiskaupasta. Tämä on parantanut kykyä puuttua ihmiskauppaan liittyviin ongelmiin rajavartiolaitoksen valvoessa rajanylitysliikennettä Schengen-alueen ulkorajoilla. Ihmiskaupan torjunta on ollut yksi rajavartiolaitoksen toimintaa vuonna 2006 säätelevän rajaturvallisuuskäskyn prioriteeteista.

Kuluvana vuonna rajavartiolaitoksen toimittamien laittoman maahantulon järjestämistapausten esitutkintoihin liittyen on tullut esiin myös ihmiskauppaan viittaavia piirteitä. Tällä hetkellä (10.10.) on esitutkinnassa kaksi rikostapausta, joissa voidaan epäillä myös ihmiskauppaa.

Poliisin ylijohto on lisäksi antanut poliisiyksiköille 1.10.2006 ohjeen ”Puuttuminen ihmiskauppaan ja prostituutioon sekä niihin liittyvään rikollisuuteen”. Ohjeessa on annettu toimintamalleja, joissa muun muassa korostetaan toiminnan suuntaamista ihmiskaupan, naiskaupan ja prostituution harjoittajien ohella erityisesti paritusta tai laittoman maahantulon järjestämistä harjoittaviin henkilöihin. Lisäksi ohjeessa korostetaan eri viranomaisten välistä yhteistyötä sekä kaikkien niiden toimenpiteiden tärkeyttä, joilla voidaan auttaa tällaisten rikosten kohteeksi joutunutta.