Työperäisten asbestisairauksien hoito ja kor­vaukset

Kirjallinen kysymys KK 298/2008
Linkki alkuperäiseen asiakirjaan

Esityksen sisältö

Suomessa on arvioiden mukaan 200 000 työssään asbestille altistunutta henkilöä. Vaikka asbestin käyttö kiellettiin Suomessa vuonna 1994, ilmenee uusia sairaustapauksia jatkuvasti. Altistumisen ja sairastumisen välillä on jopa 20—50 vuoden viive. Tutkijat ovat ennustaneet asbestisairastumisten huipun olevan noin vuonna 2010.

Nykyisen lainsäädännön mukaan asbestille altistuvat työntekijät on tutkittava ennen työn aloittamista ja säännöllisesti työn kestäessä. Työelämästä poistuvien seuranta ei ole kuitenkaan järjestelmällistä, vaikka tauti monesti puhkeaa vasta eläkeiässä.

Ammattitautipotilaat ovat lakisääteisesti oikeutettuja kuntoutukseen. Asbestista sairastuneille ei ole järjestetty omaa kuntoutusta, vaan heidät kuntoutetaan pääsääntöisesti yhdessä muiden keuhkosairauspotilaiden kanssa. Ongelmia kuntoutuksen saamisessa on varsinkin niillä, jotka ovat sairastuneet poistuttuaan työelämästä. Myös asbestisairauksien korvauskäytännöissä on epäselvyyksiä, sillä nykyinen laki ei määrittele niitä riittävän tarkasti. Erityisen ongelmallinen on asbestille työssään epäsuoraan, esimerkiksi toimitilojen korjauksen yhteydessä, altistuvien asema.

Söderman Jacob /sd

Onko hallitus tietoinen siitä, että asbestille työssään altistuneiden hoitoa ja korvauksia ei ole asianmukaisesti järjestetty ja

mitä se aikoo tehdä, että kaikkien asbestille altistuneiden asema turvataan lainsäädännössä?

Peruspalveluministeri Risikko Paula

Työterveyshuolto vastaa työikäisen ja työsuhteessa olevien asbestille altistuneiden seurannasta. Työterveyshuollon tehtävänä on opastaa työsuhteen lopettavia, myös eläkkeelle jääviä ja työttömäksi joutuvia, hakeutumaan terveystarkastuksiin sopivaksi katsottavaan paikkaan. Sairastuneet ovat usein eläkkeellä, joten he eivät kuulu enää työterveyshuollon palvelujen piiriin. Eläkkeellä olevien altistuneiden seuranta on henkilön oman aktiivisuuden varassa.

Asbestille altistuneiden seurannasta annetuissa ohjeissa on huomioitu myös diagnostiikan porrastus. Jos määräaikaistarkastuksessa havaitaan asbestisairauteen sopiva löydös tai sen epäily, suositellaan jatkotutkimuksia erikoissairaanhoidossa. Lääkäreiden velvollisuus on ilmoittaa viipymättä toteamansa ammattitaudit tai muut työstä johtuvat sairaalloiset tilat vakuutusyhtiölle (tapaturmavakuutusjärjestelmä) ja työsuojeluviranomaiselle.

Sairauksien korvaamisesta ammattitautina säädetään ammattitautilaissa (1343/1988). Ammattitautina korvataan sairaus, joka on aiheutunut työssä todennäköisesti ja pääasiallisesti muun muassa kemiallisista tekijöistä. Ammattitautikorvaus edellyttää, että on olemassa riittävä lääketieteellinen tutkimusnäyttö siitä, että tietty altiste voi aiheuttaa tietyn sairauden ja että sairauden ja altisteen välillä on syy-seuraussuhde myös yksilötasolla.

Ammattitautiasetuksessa (1347/1988) on ­lueteltu tyypillisinä asbestialtistuksen aiheuttamien sairauksien muotoina keuhkosyöpä, mesote­­l­iooma ja asbestoosi. Niiden katsotaan aiheutuneen työssä tapahtuneesta altistuksesta, mikäli työntekijä on työssään altistunut siinä määrin asbestille, että se riittää aikaansaamaan mainitun sairauden, jollei osoittaudu, että sairaus on selvästi aiheutunut työn ulkopuolisesta altistuksesta.

Ammattitautilaki mahdollistaa myös muiden kuin ammattitautiluettelossa mainittujen sairauksien korvaamisen ammattitautina, mikäli todennäköinen syy-yhteys työssä tapahtuneeseen asbestialtistumiseen voidaan lääketieteellisesti osoittaa. Tällainen yleisesti korvattu asbestisairaus on keuhkojen plakkitauti.

Viime aikaisissa tutkimuksissa on todettu, että asbestialtistus voi olla syynä myös harvinaisen retroperitoneaalisen fibroosin syntyyn. Mainitun sairauden korvattavuutta ja ammattitautiluettelon ajanmukaisuutta selvitetään parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriön 4.1.2007 asettamassa Tapa-turmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön uudistamistyöryhmässä (STM120:00/2006).

Koska erityisesti asbestin aiheuttamat syövät ilmenevät usein vasta vuosikymmenten kuluttua altistuksesta, syy-yhteyden osoittaminen voi olla ongelmallista. Usein työnantajilta ei enää saada enää tietoja mahdollisesta vuosikymmenten takaisesta altistuksesta ja sen määrästä. Siksi työssä tapahtunut altistus joudutaan usein arvioimaan pitkälti työntekijän itsensä antamien altistumistietojen ja keuhkojen asbestilöydösten perusteella. Jos löydökset viittaavat riittävään altistukseen, korvaukseen riittää tavallisesti se, että työntekijä kertoo altistuneensa ammatissa, johon kokemusperäisen tiedon mukaan on yleisesti liittynyt asbestin käsittelyä, vaikka kiistatonta osoitusta yksilötason altistumisesta ei saadakaan.

Vakiintuneen korvauskäytännön mukaan syöpien kohdalla ei oteta huomioon muita syövälle altistavia tekijöitä, kuten tupakointia, joka yksinään on merkittävin keuhkosyövän aiheuttaja ja yhdessä asbestialtistuksen kanssa lisää riskin jopa monikymmenkertaiseksi.

Ammattitautiin sairastuneen oikeus ammattitautikorvaukseen jatkuu myös hänen siirryttyä pois työelämästä. Tapaturma- ja ammattitautilainsäädännössä ei ole säädetty erityisiä kuntoutusperusteita tai kuntoutusmuotoja erilaisille vammoille tai ammattitaudeille, vaan hoidon ja kuntoutuksen tarve arvioidaan aina yksilöllisesti asianomaisen henkilön terveydentila ja sairauden laatu huomioon ottaen. Mikäli henkilöllä ei ole oikeutta ammattitautilain mukaiseen kuntoutukseen, niin henkilöllä on tarvittaessa mahdollisuus saada lääkinnällistä kuntoutusta julkisen terveydenhuollon kautta.

Työterveyslaitoksen työlääketieteen osastolla ja alueellisilla työlääketieteen poliklinikoilla yhteistyössä paikallisten keuhkoklinikoiden kanssa on täydet edellytykset diagnostisoida asbestisairauksia. Syöpädiagnostiikka edellyttää aina tutkimuksia keuhkosairauksien klinikoilla. Monilla yliopistopaikkakunnilla toimivat myös pölykeuhkosairauksien asiantuntijaryhmät, joita voi konsultoida ongelmallisissa tapauksissa. Tämä verkottuminen mahdollistaa asianmukaisen asbestisairauksien diagnostiikan koko maassa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on tukenut ta­loudellisesti asbestisairauksia diagnosoivien ja hoitavien perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lääkäreiden koulutusta. Lisäksi ministeriö on tukenut oppaan Asbestisairauksien diagnostiikka ja seuranta valmistelua ja jakelua terveydenhuollon sektorille.

Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistämässä mm. Ammattitautien preventio-ohjelman, Perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyöhankkeen sekä Työ terveydenhuollossa hankkeen, joissa tullaan kehittämään palvelujärjestelmää niin, että terveydenhuollossa otetaan paremmin huomioon työelämän aikana syntyneet haitat.

Käsittelyt

  • Vireilletulo

  • Pöydällepano

  • Käsittely päättynyt