Sterilisaation alaikärajan laskeminen

Kirjallinen kysymys KK 213/2013
Linkki alkuperäiseen asiakirjaan

Esityksen sisältö

Sterilisaatio on pysyvä ehkäisymenetelmä, josta säädetään Suomessa lailla. Vuonna 1970 säädetyn steriloimislain mukaan henkilö on oikeutettu sterilisaatioon, jos hän täyttää yhden tai useamman seuraavista ehdoista:

Vapaaehtoisesti lapseton määritellään ihmiseksi, jolla ei ole lasta, joka ei aio hankkia lapsia ja joka ei myöskään ole aktiivisesti yrittänyt tulla vanhemmaksi. Vapaaehtoisesti lapsettomia on Suomessa Väestöliiton mukaan noin 5—7 prosenttia hedelmällisessä iässä olevasta väestöstä. Vuosittain lähes 200 synnyttämätöntä naista hankkii sterilisaation, ja heidän osuutensa kaikista steriloinneista kasvaa jatkuvasti. Vuonna 2012 perustettu Vapaaehtoisesti lapsettomat ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton yhdistys, joka tukee ja edistää vapaaehtoisesti lapsetto­mien ­oikeuksia, tasa-arvoa ja asemaa. Tuoreessa adressissa yhdistys vaatii sterilisaation alaikärajan alentamista 25 vuoteen.

Sterilisaation yleinen ikäraja Suomessa on tällä hetkellä 30 vuotta, mikä on korkein itsemääräämisoikeutta rajoittava kotimainen alaikäraja. Vapaaehtoisesti lapsettomat ry pitää ikärajaa kohtuuttoman korkeana muihin oikeuksiin verrattuna. Esimerkiksi biologiselle vanhemmuudelle ei ole alaikärajaa ja perheen ulkopuolisen adoption ikäraja on 25 vuotta. Myöskään abortille ei ole alaikärajaa. Jokainen voi siis raskaana ollessaan päättää, että ei halua jatkaa raskautta, mutta ei voi halutessaan pysyvästi ennaltaehkäistä raskaaksi tulemistaan milloin tahansa täysi-ikäisenä. Muissa Pohjoismaissa sterilisaation ikäraja on 25 vuotta.

Steriloimislain uudistamista pohtineen sukupuolikasvatustyöryhmän mietinnössä on tuotu esiin syitä, joiden perusteella sterilisaation ikäraja vuonna 1985 asetettiin 30 vuoteen. Mietinnön mukaan, jos henkilöllä on huollettavanaan kolme alaikäistä lasta tai jos hän on täyttänyt 30 vuotta, "henkilön elämänolosuhteet yleensä ovat vakiintuneet ja hän on kypsä harkitsemaan itsenäisesti perheensä muodostukseen liittyviä kysymyksiä ja siten päättämään harkitusti myös steriloimisestaan". Määritelmä henkilön kypsyydestä ei kuitenkaan perustu mihinkään tutkimuksiin. Onko henkilö vasta 30-vuotiaana kypsä päättämään steriloimisestaan, mutta on mahdollisesti ollut jo monia vuosia aiemmin kypsä päättämään lasten hankinnasta?

Osa steriloiduista katuu toimenpidettä myöhemmin, ja yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan on totta, että syynä on usein nuorella iällä tehty sterilisaatio. Halu saada lapsi uudessa parisuhteessa oli suurin syy (90 %) sterilisaation purkuun hakeutumiselle. Sterilisaatiota katuvat ovat useimmiten jo synnyttäneitä naisia. Samaisessa tutkimuksessa selvisi myös, että lapsettomat hyvin harvoin katuvat sterilisaatiota — iästä riippumatta.

Sen lisäksi, että 30 vuoden ikärajan nähdään rajoittavan henkilön itsemääräämisoikeutta, voi se aiheuttaa myös muita seurauksia ja pahimmillaan ei-toivottuja raskauksia ja raskaudenkeskeytyksiä. Sterilisaation odotusaikana nainen ehtii käyttää hormonaalista ehkäisyä jopa 15 vuotta. Hormonaalisella ehkäisyllä on tunnettuja vaikutuksia terveyteen, ja se on monille myös liian suuri kustannuserä. Kaikille naisille hormonaalinen ehkäisy ei sovi tai sitä ei haluta käyttää. Nämä seikat lisäävät huomattavasti riskiä ei-toivottuihin raskauksiin.

Louhelainen Anne /ps

Aikooko hallitus laskea sterilisaation alaikärajaa Suomessa 25 vuoteen, kuten se muissa Pohjoismaissa tällä hetkellä on ja

pitäisikö steriloimislakia muilla keinoin muuttaa, jotta ihmiset ovat sen edessä tasavertaisessa asemassa?

Peruspalveluministeri Guzenina-Richardson Maria

Hakijan ikä on yksi steriloimislaissa mainituista steriloimistoimenpiteen lääketieteellisistä perusteista. Steriloimislain mukaan steriloiminen voidaan suorittaa asianomaisen henkilön pyynnöstä, kun hän on täyttänyt 30 vuotta.

Steriloiminen on tarkoitettu pysyväksi toimenpiteeksi, jonka seurauksena henkilö menettää hedelmällisyytensä lopullisesti. Steriloinnin purkamista on eräin edellytyksin mahdollista yrittää. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää koeputkihedelmöityshoitoa.

Koska steriloiminen on lopullinen toimenpide, josta lähtökohtaisesti seuraa pysyvä lapsettomuus, steriloimista toivovalle henkilölle annettavalle informaatiolle on asetettu korotetut vaatimukset. Steriloimislain mukaan steriloimista haluavalle on selvitettävä steriloimisen merkitys ja vaikutukset sekä muut mahdollisuudet estää raskaus. Poikkeuksena muuta terveydenhuoltoa koskevasta yksityisyyden periaatteesta steriloimislaissa edellytetään, että jos steriloimista toivova henkilö on avioliitossa, myös hänen puolisonsa osallistuu steriloimistoimenpidettä koskevaan päätöksentekoon.

Steriloimistoimenpiteestä päätettäessä on arvioitava toimenpiteeseen liittyvä katumusriski. Noin viisi prosenttia steriloimisen hankkineista katuu sitä myöhemmin. Nuori ikä on merkittävä vaaratekijä katumusriskiä arvioitaessa. Alle 30-vuotiaana steriloiduista joka kolmas on ajoittain katunut päätöstä ja joka kuudes hakeutuu steriloinnin purkuun. Purku palauttaa hedelmällisyyden kuitenkin vain noin puolelle. Steriloimisen purkaminen on myös itse steriloimistoimenpidettä huomattavasti vaativampi toimenpide.

Steriloimiseen liittyvänä tasavertaisuusongelmana voidaan mahdollisesti pitää miesten alhaisempaa osuutta maassamme suoritetuissa steriloinneissa. Naisen steriloiminen vaatii kirurgisen toimenpiteen, joka useimmiten tehdään yleisanestesiassa. Miehen steriloiminen on toimenpiteenä yksinkertaisempi kuin naisen steriloiminen. Miehille tehtyjen sterilointien osuus oli vuonna 2011 43 prosenttia kaikista Suomessa tehdyistä steriloinneista. Miehille tehtyjen sterilointien lukumäärä on jatkuvasti lisääntynyt ja naisille tehtyjen sterilointien lukumäärä puolestaan vähentynyt. Näin ollen, vaikka suurin osa steriloinneista tehdään yhä naisille, suhde on tasoittunut huomattavasti.

Kuten edellä on todettu, steriloiminen on monin tavoin poikkeuksellinen terveydenhuollon toimenpide. Steriloinnin luonne henkilön omaan toiveeseen perustuvana, lopullisena ja pysyvään lapsettomuuteen johtavana toimenpiteenä puoltaa suhteellisen korkean ikärajan asettamista steriloinnin edellytykseksi.

Steriloimislain muuttamista ei edellä mainituista syistä ole pidettävä ajankohtaisena.

Käsittelyt

  • Vireilletulo

  • Pöydällepano

  • Käsittely päättynyt