Lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) 11 §:n mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Lain 2 §:n 1 momentin mukaan lasten päivähoitoa voivat saada lapset, jotka eivät ole oppivelvollisuusikäisiä sekä milloin erityiset olosuhteet sitä vaativat eikä hoitoa ole muulla tavoin järjestetty, myös sitä vanhemmat lapset. Vaikka päivähoitolain 11 a §:n tarkoittama subjektiivinen päivähoito-oikeus koskee alle kouluikäisten lasten päivähoidon järjestämistä, on lain 2 §:n 1 momentilla turvattu myös tätä vanhempien lasten mahdollisuus turvalliseen hoitoon silloin, kun erityiset olosuhteet sitä vaativat.
Vuorotyössä olevan yksinhuoltajavanhemman tai kahden vuorotyötä tekevän vanhemman lapsen hoidon järjestäminen voi olla lain tarkoittama erityinen olosuhde, milloin harkinnassa tulisi painottaa lapsen etua.
Edelleen lain 2 §:n 2 momentin mukaan lasten päivähoito on pyrittävä järjestämään siten, että se tarjoaa lapsen hoidolle ja kasvatukselle sopivan hoitopaikan ja jatkuvan hoidon sinä vuorokauden aikana, jona sitä tarvitaan. Lasten päivähoidosta annetun asetuksen (239/1973) 5 §:ssä todetaan, että päiväkodin toiminta kalenterivuoden aikana ja aukioloaika vuorokaudessa on järjestettävä paikallisen tarpeen mukaan.
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta säädetään perusopetuslaissa (628/1998). Perusopetuslain 48 b §:n 4 momentin mukaan aamu- ja iltapäivätoimintaa tulee tarjota joko 570 tuntia tai 760 tuntia koulun työvuoden aikana kullekin toimintaan osallistuvalle lapselle. Toimintaa voidaan järjestää koulun työvuoden aikana arkipäivisin pääsääntöisesti kello 7.00—17.00 välisenä aikana. Säännöksen mukaan perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa ei siis järjestetä viikonloppuisin, pyhäpäivinä tai koulun kesäloma-aikana. Säännös ei estä perusopetuslain mukaisen toiminnan järjestämistä koulun syysloman ja talviloman aikana eikä arkipäivinä muinakin kellonaikoina kuin klo 7—17 välillä. Pääsääntöisesti perusopetuslain mukaista koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa kuitenkin järjestetään aamuisin ja iltapäivisin.
Hallitusohjelman mukaan kodin ja koulun yhteistyötä sekä koulun tukea vanhempien kasvatustyölle vahvistetaan. Hallitus on lisännyt aamu- ja iltapäivätoiminnan tarjontaa perusopetuksen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Vuosien 2011—2016 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaisesti tavoitteena on, että kaikki mukaan haluavat lapset saavat paikan. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toiminta-aikaa koskevaa säännöstä ei olla laajentamassa.
Lasten päivähoitoa koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan. Hallitusohjelman mukaan säädetään laki varhaiskasvatuksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän toimikaudelle 7.12.2012—28.2.2014. Työryhmän tulee valmistella esityksensä valtion talouden kehyspäätöksen puitteissa. Työryhmän työtä linjaa myös hallituksen 29.8.2013 antama rakennepoliittinen ohjelma sekä hallituksen 29.11.2013 tekemä päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta. Ohjelman mukaisesti hallitus suhtautuu pidättyvästi uusien, kuntien menoja lisäävien tehtävien ja velvoitteiden antamiseen.
Päivähoitolain ja perusopetuslain ohella lastensuojelulaki (417/2007) asettaa kunnalle velvoitteita tukea perheitä. Lain 8 §:n mukaan kunnan on sosiaali- ja terveydenhuoltoa, lasten päivähoitoa, opetustointa sekä muita lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluja järjestäessään ja niitä kehittäessään huolehdittava siitä, että näiden palvelujen avulla tuetaan vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten kasvatuksessa ja saadaan selville lasten, nuorten ja lapsiperheiden erityisen tuen tarve. Kunnan on järjestettävä tarvittaessa erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa. Säännöksen mukaan palveluja järjestettäessä ja niitä kehitettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota lasten ja nuorten tarpeisiin ja toivomuksiin.
Edellä mainittujen säädösten nojalla kunnissa on mahdollista luoda käytäntöjä, joilla voidaan tukea perheiden mahdollisuuksia yhdistää työn ja perhe-elämän vaatimuksia. On myös kunnan edun mukaista, että vanhemmat voivat käydä töissä. Myös työelämällä on vastuunsa pienten lasten vanhempien työolojen kehittämisessä ja työn ja perheen yhteensovittamisen sujuvuuden edistämisessä.