KK 1080/2002: Aktiv Hansa Oy:n perintätoimet ja velkakirjoihin liittyvät menettelyt | KAMU

Arsenal-omaisuudenhoitoyhtiöiden myydessä perittäviään ja jälkiperittäviään velallisten oikeudenmukaisen kohtelun turvaamiseksi kaupalle asetettiin ehdoksi, että perintätoimintaa harjoittavan yhtiön on oltava suomalainen ja sen on noudatettava, kuten muidenkin suomalaisten perintätoimintaa harjoittavien yhtiöiden, saatavien perinnästä annettua lakia ja siinä edellytettyä hyvää perintätapaa.

Ostaja ja myyjä ilmoittivat velallisille yhteisellä kirjeellä velkojan muuttumisesta. Velallisten osoitteet saatiin väestörekisterikeskuksen rekistereistä. Kirjeistä palautui 5—10 prosenttia tuntemattoman osoitteen vuoksi. Vaikka kirje ei tavoittanutkaan kaikkia velallisia, se ei aiheuta velallisille oikeuden menetystä tai muutakaan vahinkoa.

Saatavien perinnän lainmukaisuutta ja hyvää perintätapaa valvoo kuluttaja-asiamies silloin, kun perintä koskee kuluttajasaatavaa. Kuluttajaperinnästä syntyvät erimielisyydet voidaan saattaa kustannuksitta kuluttajavalituslautakunnan käsiteltäviksi. Jos kuluttajavelallinen katsoo, että hänelle on perinnässä aiheutettu esimerkiksi kohtuuttomia tai tarpeettomia kuluja taikka tarpeetonta haittaa, velallinen voi asian laadusta riip­puen ilmoittaa siitä kuluttajavirastoon tai tehdä valituksen kuluttajavalituslautakunnalle. Kuluttaja-asiamies tai markkinatuomioistuin voi kieltää lainvastaisen toiminnan ja tehostaa kieltoa uhkasakolla. Tältä osin nykyistä käytäntöä on pidetty riittävänä ja toimivana.

Pankeissa ja perintätoimistoissa sääntönä on se, että velan tultua maksetuksi velkakirja mitätöidään ja asiakkaan halutessa velkakirja palautetaan. Jos maksettua velkaa aletaan jonkin virheen seurauksena periä uudestaan, ja asiakas reagoi siihen, asia tutkitaan ja todettu virhe korjataan palauttamalla liikaa perityt rahat korkoineen. Tältä osin nykyistä pankki- ja perintätapaa voidaan pitää riittävän luotettavana ja hyvänä. Lisäksi on muistettava, että lähtökohtaisesti velallisella on näyttövelvollisuus maksamistaan veloista, mutta myös velkojalla on velvollisuus säilyttää tositteet saamistaan maksuista. Jos asiakkaalla on ongelmia saada omaa asiaansa koskevia tietoja tai jäljennöksiä esimerkiksi velkakirjoista tai maksamistaan maksuista, hän voi kääntyä esimerkiksi asuinkuntansa kunnallisen kuluttajaneuvojan tai talous- ja velkaneuvojan puoleen.